Yritysesimerkki

Fazerin tähtäimessä aiempaa vaikuttavampi luontotyö

Julkaistu:

Fazer käyttää vuosittain isoja määriä viljaa, josta merkittävän osan yritys ostaa suoraan viljelijöiltä. Luonnon monimuotoisuuteen voidaan vaikuttaa eniten sillä, miten vilja viljellään. Siihen Fazer hakee nyt lisää vaikuttavuutta uudella viljelyohjelmalla, jossa on selkeitä toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden tukemiseen ja niistä myös maksetaan viljelijöille.

Luontotyötä on tehty Fazerilla käytännössä jo yli 10 vuoden ajan osana Viljavisio-ohjelmaa. Vuonna 2013 Fazer teki BSAG:lle Itämeri -sitoumuksen, jonka myötä yrityksessä alkoi kestävän viljelyn periaatteiden muodostaminen ja niiden vieminen käytäntöön viljelyohjelmalla.

– Kestävän viljelyn tavoitteiksi asetettiin tuolloin vesistöpäästöjen vähentäminen, hiilensidonta maaperään, kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen. Lisäksi monet ilmastopäästöjen vähentämiseen kohdistuvat toimet tukevat myös monimuotoisuutta, Fazer Myllyn hankintajohtaja Tero Hirvi kertoo.

Luontotyötä on edistetty vuosien aikana myös monissa erilaisissa yhteistyöhankkeissa. Kestävien viljelykäytäntöjen edistämisessä tärkeää on suora yhteys viljelijöihin.

Viljelijöille tiukempia vaatimuksia ja lisähintaa

Viime vuonna yrityksessä tarkasteltiin Viljavisio-ohjelman viljelyperiaatteiden toteutumista. Tulokset olivat hyviä, mutta eivät aivan vastanneet asetettuihin tavoitteisiin. Tarkastelun pohjalta alkoi uuden viljelyohjelman työstäminen. Siinä uudistavan viljelyn vaatimukset ovat aiempaa tiukemmat ja myös biodiversiteetti näkyy ohjelmassa vahvemmin. Toimenpiteistä Fazer maksaa viljelijöilleen lisähintaa.

– Uudessa viljelyohjelmassa on toimia päästöjen vähentämiseen ja selkeitä toimenpiteitä, joilla edistetään monimuotoisuutta. Viljelijöille maksetaan lisähintaa toimenpiteiden mukaan. Ohjelmalla haetaan aiempaa vahvempaa vaikuttavuutta, Hirvi kertoo.

Viljelyohjelmassa monimuotoisuutta tukevia toimia ovat esimerkiksi kukkivien kasvien lisääminen viljelykiertoon ja kukkakaistat. Lisäksi esimerkiksi raitoja ja pajuja jätetään pientareiden lähelle ja pientareet niitetään vasta kukinnan jälkeen. Kukkivat kasvit parantavat lintujen ja pölyttäjien olosuhteita.

Mikään pakotelista ohjelma ei silti ole. Tilat voivat valita omiin olosuhteisiinsa parhaiten sopivat vaihtoehdot.

– Esimerkiksi kerääjäkasveja viljellään vähintään 30 prosentilla tilan koko yksivuotisten kasvien kylvöalasta. Jos tämä eivät ole mahdollista, voi tila lisätä esimerkiksi talviajan kasvipeitteisyyttä. Emme mekään voi vaatia viljelijöiltä toimia, jotka aiheuttavat isoja kustannuksia tai pienentävät viljelyalaa, Hirvi toteaa.

Uusi ohjelma on käynnissä ensimmäistä vuotta ja alkuvaiheessa mukana on vain pieni joukko viljelijöitä. Tavoitteena on ohjelman laajentaminen tulevina vuosina.

– Aiemmassa neuvonnallisessa ohjelmassa tavoittelimme laajaa viljelijäjoukkoa. Nyt liikkeelle on lähdetty pilotoimalla pienemmällä tilamäärällä. Totta kai kannustamme viljelijöitä kestävään viljelyyn laajasti. Se on ollut jatkuvaa tekemistä tähänkin saakka, Hirvi toteaa.

Hirvi uskoo, että ensimmäisenä viljelyvuonna ainakin kukkivien kasvien ala kasvaa.

Mittareiden puute ei poista toimenpiteiden merkitystä

Biodiversiteettivaikutusten mittaamiseen ei ole vielä yhtenäisiä tapoja tai mittareita. Hirvi arvelee sen osaltaan jarruttavan luontotyön kehittymistä.

– Luontotekoja voisi olla enemmän, jos vaikutuksia olisi helpompi todentaa, hän arvioi.

Vaikka mittaristoa ei ole, on olemassa kuitenkin paljon tutkimustietoa eri toimenpiteiden hyvistä luontovaikutuksista. Esimerkiksi kukkivista kasveista on tutkitusti hyötyä pölyttäjille. Hirvi näkeekin, että aihe on vielä tuore ja hakee muotoaan.

– Päästöjen mittaaminen on monimutkaista, mutta biodiversiteetin mittaaminen on paljon monimutkaisempaa. On helpompaa mitata, paljonko kasvi on käyttänyt ravinteita tai millainen on sadon laatu, hän kertoo.

Fazer Myllyn jalostamista viljatuotteista yksi kolmasosa käytetään raaka-aineina muissa Fazerin liiketoiminnoissa ja kaksi kolmasosaa myydään ulkopuolisille asiakkaille sekä Suomeen että ulkomaille. Vientiasiakkaita yrityksellä on jopa 40 maassa. Joissakin maissa asiakkaat ovat selvästi aktiivisempia biodiversiteettiasioissa, mutta varsinaisia vaatimuksia luontotyön todentamisesta ei vielä ole.

– Joissain maissa ei biodiversiteetistä keskustella vielä lainkaan ja esimerkiksi Keski-Euroopassa taas luontotyön merkitykseen on herätty jo aiemmin kuin Suomessa.

Hirvi uskoo yritysten luontotyön kiinnostavan myös kuluttajia, mutta Fazerilla tunnistetaan myös realiteetit. Nämä eivät ole helppoja asioita. Yritykset joutuvat tasapainoilemaan asiakkaiden odotusten ja käytännön mahdollisuuksien kanssa.

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset aiheet tarjottimella

Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset