Ruoka-alasta voisi tulla Suomen seuraava kasvun veturi

Suomen talous on etsinyt uutta kasvun suuntaa jo pitkään. Perinteinen omistamiseen perustuva kasvumalli ei riitä maailmassa, jossa raaka aineiden saatavuus kiristyy, kilpailu kovenee ja data nousee tuotannon kriittiseksi resurssiksi.

Tarvitsemme talousmallin, jossa arvoa luodaan yhdessä: ei omistamalla, vaan hyödyntämällä resursseja tehokkaammin ja jakamalla niitä yli toimialarajojen.

Kiertotalous ja datatalous tarjoavat tähän konkreettisen mahdollisuuden.

Kiertotaloudessa arvo syntyy materiaalien kierrosta, tuotteiden elinkaaren pidentämisestä ja sivuvirtojen tehokkaasta hyödyntämisestä. Mitä vähemmän riippuvaisia olemme neitseellisistä raaka aineista, sitä vahvempi ja kilpailukykyisempi talous on.

Datataloudessa kilpailuetu syntyy puolestaan siitä, miten hyvin yritykset pystyvät jakamaan ja yhdistelemään dataa uusien palveluiden, sujuvampien prosessien ja paremman päätöksenteon tueksi.

Ruoka ala on erinomainen esimerkki toimialasta, jossa nämä mallit voivat vauhdittaa kasvua nopeasti. Ruokaketju ulottuu pellolta pöytään ja jokaisessa vaiheessa syntyy sekä dataa että ravinnerikkaita sivuvirtoja. Näitä sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin kierrätyslannoitteina, mikä vähentäisi haitallisia riippuvuuksia ja vahvistaisi Suomen huoltovarmuutta.

Datan sujuva liikkuminen läpi ruokaketjun edistäisi puolestaan raaka-aineiden jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä, jota yhä useampi kuluttaja odottaa ja lainsäädäntökin edellyttää.

Suomen tuore kansallinen ruokastrategia korostaa juuri näitä tavoitteita: kestävää kasvua, resurssiviisautta ja ruokajärjestelmän uudistumista. Strategian toimeenpano edellyttää, että koko ruokaketju siirtyy järjestelmällisesti kohti kiertotalouden ja datan hyödyntämistä.

Muutos ei synny pelkällä teknologialla, vaan rohkeilla päätöksillä ja yhteistyöllä, jonka vaikutukset ulottuvat maataloudesta teollisuuteen ja aina kuluttajille asti.

Teknologia ei siis ole pullonkaula. Todellinen haaste on taloudellisessa ajattelussa. Arvon ei enää pidä perustua omistajuuteen, vaan siihen, miten kukin toimija hyötyy yhteisestä ekosysteemistä. Tämä edellyttää selkeitä kannustimia, yhteisiä standardeja ja luottamusta siihen, että yhteistyö tuottaa enemmän kuin yksin tekeminen.

Suomi tarvitsee kasvua. Yhteiseen arvoon perustuva talous voi olla seuraava suomalaisen menestyksen perusta. Kotimaisella ruoka-alalla on kaikki edellytykset toimia tämän muutoksen suunnannäyttäjänä ja samalla koko Suomen talouden kasvun veturina.

– Johtaja Satumaija Levón & johtava asiantuntija Riikka Korolainen, Elintarviketeollisuusliitto

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Talouselämä-lehdessä 14.2.2026