Nykyinen tohtorikoulutusmalli vastaa hyvin elinkeinoelämän tarpeeseen

Riitta Konkola esitti (HS Mielipide 4.2.), että Suomi hyötyisi uudesta ammatillisesta tohtoripolusta. Kirjoitus nosti tärkeitä näkökulmia osaamisen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen. Samalla on kuitenkin syytä tarkastella, miten koulutusjärjestelmää kehitetään kokonaisuuden kannalta kestävästi.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on pitkään ollut selkeä duaalimalli eli meillä on ammatillisesti suuntautunut ja akateemisesti suuntautunut korkeakoulutusväylä. Molemmilla on lainsäädännössä määritellyt, toisiaan täydentävät tehtävät. Tämä selkeys on palvellut hyvin sekä opiskelijoita että elinkeinoelämää.

Duaalimalli ei tarkoita eriytymistä tai yhteistyön puutetta, vaan päinvastoin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä pitää edelleen vahvistaa. Nykyinen rahoitus- ja ohjausjärjestelmä mahdollistaa jo yhteiset tutkimus- ja kehittämishankkeet, koulutusyhteistyön sekä joustavat siirtymät korkeakoulujen välillä. Myös väylät ammattikorkeakouluista yliopistojen tohtorikoulutukseen ovat olemassa, ja niitä on syytä yhä kehittää.

Ammattikorkeakoulut ovat elinkeinoelämälle tärkeitä toimijoita. Ne kouluttavat yrityksille osaajia käytännönläheisesti ja tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Tämä rooli on Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä, ja sitä täytyy vahvistaa nykyisessä rakenteessa.

Elinkeinoelämässä ei ole laajasti tunnistettua tai kasvavaa tarvetta amk-tohtoritasoiselle koulutukselle, vaan nykyinen tohtorikoulutusmalli vastaa tarpeeseen hyvin. Uuden tutkintorakenteen luominen hajauttaisi niukkoja resursseja ja hämärtäisi koulutusjärjestelmää.

Kasvun näkökulmasta keskeisempää on kehittää nykyistä mallia: varmistaa, että koulutus kaikilla tasoilla vastaa elinkeinoelämän todellisiin tarpeisiin ja tuottaa korkeatasoista osaamista, joka takaa myös korkeatasoisen tki-toiminnan. Olisi myös hyödyksi, että korkeakoulutetut siirtyisivät työelämään nykyistä aiemmin.

Panostamalla olemassa olevan järjestelmän kehittämiseen ja yhteistyön syventämiseen vahvistetaan parhaiten suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vaikuttavuutta.

Johtava asiantuntija Maiju Korhonen, Elintarviketeollisuusliitto
Asiantuntija, osaaminen ja vetovoima, Hanna Hyyryläinen, Kemianteollisuus ry

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Helsingin Sanomissa 12.2.2026