Elintarvikealan yritykset ovat tehneet merkittävää työtä pakkausten kierrätettävyyden eteen, mutta silti vain kolmannes muovipakkauksista päätyy kierrätykseen. Heikko muovien kierrättäminen maksaa Suomelle noin 90 milj. € vuosittain. On aika muuttaa suomalaisten hyvät asenteet konkreettiseksi toiminnaksi.
Vaikka suomalaiset pitävät itseään ahkerina kierrättäjinä, tilastot osoittavat muuta. Suomi sijoittuu muovipakkausten kierrätysasteessa Euroopan maista vasta sijalle 21.
– Noin 80 prosenttia suomalaisista kertoo lajittelevansa muovipakkaukset aina tai usein, mutta kierrätykseen päätyy vain kolmannes muovipakkauksista. Moni meistä varmasti yrittää parhaansa, mutta ei aina tiedä, mitä muovinkeräysastiaan saa laittaa, Ringin operatiivinen johtaja Marko Turunen kertoo.
EU:n asettama muovipakkausten kierrätystavoite oli 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, ja vuoteen 2030 mennessä tavoite nousee 55 prosenttiin. Suomi on joutunut Euroopan komission rikkomusmenettelyyn alhaisen muovin kierrätysasteen johdosta.
– Suomi maksaa vuosittain noin 90 miljoonaa euroa EU:lle kierrättämättä jääneistä muovipakkauksista. Ratkaisuksi on esitetty muovipakkausten kiinteistökeräyksen laajentamista, mikä olisi erittäin kallis ja tehoton ratkaisu. Toimenpiteet tulee kohdistaa keinoihin, joilla muovin kierrätysaste saadaan aidosti nousuun, Elintarviketeollisuusliiton (ETL) johtaja Satumaija Lévon sanoo.
Elintarviketeollisuudessa tehdään paljon työtä kierrättämisen eteen
Suomessa pakkaukset kuuluvat lakisääteisen tuottajavastuun piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritykset vastaavat pakkausten keräyksen ja kierrätyksen järjestämisen kustannuksista.
Elintarviketeollisuudessa onkin investoitu merkittävästi pakkausten kierrätettävyyteen ja materiaalin vähentämiseen, jotta pakkausten ympäristökuormitusta saataisiin pienennettyä ja materiaalitehokkuutta edistettyä.
– Suomessa on pitkään tehty töitä esimerkiksi biopohjaisten pakkausratkaisujen edistämiseksi, jotta muovia voidaan korvata kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla raaka-aineilla. Lisäksi suomalainen juomapakkausten pantti- ja palautusjärjestelmä on esimerkki tehokkaasta kierrätysjärjestelmästä, jonka avulla pakkauksiin käytettävät materiaalit kiertävät uusien tuotteiden raaka-aineeksi, Lévon kertoo.
Muovi on elintarviketeollisuudessa yleinen pakkausmateriaali, sillä se on kestävä, kevyt ja säilyttää ruuan pitkään hyvänä, jolloin vältytään turhalta hävikiltä. Kun muovi lajitellaan ja käsitellään oikein, siitä tulee arvokas materiaali, jota voidaan hyödyntää uudelleen useita kertoja.
– Jokainen pakkaus, jonka lajittelemme, säästää luonnonvaroja ja auttaa tuomaan materiaalit takaisin kiertoon. Pienillä arjen teoilla on siis valtava yhteisvaikutus, Lévon sanoo.
On aika muuttaa hyvät asenteet konkreettiseksi toiminnaksi
Kuluttajien rooli on kiertotalouden näkökulmasta merkittävä. Suomalaiset suhtautuvat kierrättämiseen myönteisesti, mutta on aika muuttaa asenteet konkreettiseksi toiminnaksi.
– Kuluttajien lajitteluaktiivisuudella on merkittävä vaikutus muovin kierrätysasteeseen. Tästä syystä kuluttajaviestintä on aivan yhtä tärkeä toimenpide muovin kierrätyksen lisäämiseksi kuin itse keräys- ja kierrätysjärjestelmän kehittäminen, Lévon sanoo.
ETL osallistuukin Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy:n järjestämään Kohti lajin kärkeä -muovinkierrätyskampanjaan, joka rohkaisee ja opastaa kuluttajia lajittelemaan muovia ahkerammin.
– Tavoitteena on nostaa kuluttajamuovin keräysaste nykyisestä noin 30 prosentista jopa 80 prosenttiin, eli lajin kärkeen, Lévon päättää.
Lisätietoa kampanjasta ja vinkkejä kierrättämiseen löydät Ringin verkkosivuilta.
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset