Maailmankaupan myrskyissä elintarviketeollisuus etsii kasvua ja vakautta 

Maailmantaloudessa ovat meneillään poikkeuksellisen epävarmat ajat. Kauppapolitiikan kiristyminen, protektionismin nousu ja geopoliittiset jännitteet haastavat perinteisiä vapaan kaupan rakenteita.

Elintarviketeollisuus, jolle tavaroiden vapaa liikkuvuus on elinehto, elää nyt epävarmuuden keskellä, jossa jokainen sopimus tai markkina-avaus voi määrittää alan kilpailukyvyn vuosiksi eteenpäin. Millä ehdoin kriittisiä raaka-aineita tuodaan EU:n sisämarkkinoille ja Suomeen? Mitkä ovat vientinäkymät tästä eteenpäin?

Samaan aikaan, kun vapaa kauppa heikkenee globaalisti, EU pyrkii turvaamaan ja laajentamaan kauppasuhteitaan strategisiin kumppaneihin. Mercosur-maiden lisäksi avainasemassa on nyt Intia, nopeasti kasvava talous ja yksi maailman suurimmista markkinoista.

Vapaa kauppa luo toivoa tulevaisuudesta

Vapaan kaupan laajentuminen on signaali jatkuvuudesta ja luo toivoa tulevaisuudesta. Sekä Mercosur-maat että Intia ovat väestöltään, kulutustasoltaan ja taloudeltaan kasvavia alueita.

Protektionismin kasvu ja kaupparajoitteiden yleistyminen haastavat elintarviketeollisuutta, joka nimenomaan hakee kasvua uusilta markkinoilta. Onneksi EU:n sisämarkkinat toimivat vakaana vientikohteena ja EU:n yleinen talouskasvu nostaa suoraan kysyntää suomalaisille tuotteille.

EU:n lisääntyvä vapaakauppa kasvattaa taloudellista toimeliaisuutta EU:n sisämarkkinoilla. Ja kun EU:n talous kasvaa, myös suomalainen elintarviketeollisuus kasvaa – sekä kotimaisen kysynnän vahvistumisen että vientimahdollisuuksien kautta.

Talouskasvu Euroopassa tarkoittaa suurempaa ostovoimaa kuluttajille, vahvempaa ruokapalvelusektoria läpi Euroopan sekä laajempaa kysyntää laadukkaille suomalaisille tuotteille.

Samaan aikaan on tärkeää pitää kiinni sovituista ehdoista ja tuontikiintiöistä. Jos tuonti Mercosur-maista kasvaa liikaa, esimerkiksi lihan osalta, aiheuttaen häiriöitä markkinoille, suojalausekkeiden perusteella Euroopan komissio aloittaa toimenpiteet. Suojalausekkeiden kehittyminen oikeaan suuntaan on olennaista, ja markkinahäiriötilanteissa komission pitää oikeasti toimia.

Myös valvonnasta on pidettävä tiukasti kiinni, jotta esimerkiksi vastuullisuussääntely ulottuu tuontituotteisiin eivätkä sisämarkkinoilla toimivat yritykset joudu kilpailun kannalta epäreiluun asetelmaan.

Edellytykset kasvulle ovat olemassa

Vapaan kaupan lisääntyminen tukisi entisestään kasvun askelmerkkejä elintarviketeollisuudessa. Alan suomalaisten yritysten investoinnit kasvoivat viime vuonna ja tänä vuonna niiden odotetaan EK:n investointitiedustelun mukaan nousevan yli miljardiin euroon eli elintarviketeollisuus olisi toiseksi suurin toimiala teollisuuden investoinneissa.

EK:n tammikuisen Suhdannebarometrin mukaan suurin kasvun este elintarviketeollisuudessa on kysynnän puute, mihin kasvava vientipotentiaali tuo ajan kanssa helpotusta. Samaan aikaan myös elpyvä kotimainen kysyntä mahdollistaa kasvua kotimaassa.

Geopolitiikan myrsky on todellinen, mutta samalla se luo tilaa strategisille ratkaisuille. Mercosur-maat ja Intia ovat EU:lle avainasemassa tasapainottamassa globaalia kauppapolitiikkaa. Suomelle näiden maiden kanssa tehdyt sopimukset tarjoavat uusia mahdollisuuksia kasvattaa jalostettujen elintarvikkeiden vientiä ja vahvistaa alan vakaata kasvua.

Elintarviketeollisuuden menestyksen edellytykset ovat selvät: pitkäjänteinen toimintaympäristö, kunnianhimoiset investoinnit ja aktiivinen kauppapolitiikka. Ja kun talous kasvaa Suomessa ja Euroopassa, kasvaa myös suomalainen elintarviketeollisuus entistä nopeammin.