Euroopan ruokapolitiikka rakennetaan nyt 

Ruokapolitiikan ja eurooppalaisen ruokajärjestelmän ympärillä käydään vilkasta keskustelua Brysselissä. Euroopan unioni valmistelee useita ruoka-alaan vaikuttavia päätöksiä, jotka puolestaan vaikuttavat suoraan siihen, millaista ruokaa tulevaisuudessa syömme ja millaisin edellytyksin elintarviketeollisuus sitä valmistaa.

Nyt puhuttavat etenkin ravitsemus, ruokavalio ja terveyden edistäminen, kestävä ruuantuotanto, ruokainnovaatioihin tarkoitettu rahoitus, elintarvikkeiden pakkausmerkinnät sekä reilujen kauppatapojen edistäminen ruokaketjussa.

Ruoka- ja juomayrityksillä on ratkaiseva rooli ruokajärjestelmässä. Siitä huolimatta jalostavan elintarviketeollisuuden merkitys tuppaa jäämään keskustelussa vähemmälle. Aina ei tiedosteta, miten paljon ja jatkuvasti yritykset tekevät työtä ravitsemuksen, turvallisuuden ja kestävyyden parantamiseksi.

FoodDrinkEuropen järjestämässä paneelikeskustelussa puhuttiin ruoka-alan ajankohtaisista teemoista. (Kuva: FDE)

Elintarviketeollisuus peräänkuuluttaa avointa keskustelua julkisen vallan, tutkijoiden, päättäjien ja elintarvikkeita valmistavien yritysten kesken. On vaihdettava näkemyksiä terveyden edistämisestä ja vaihtoehdoista sen käytännön toimiksi. Niitä, jotka valmistavat ruokia ja juomia, ei voi jättää keskustelun ulkopuolelle!

Toivottavaa on, että elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen nousisi mukaan komission aloitteisiin. Vahvempi kilpailukyky lisäisi huoltovarmuutta, työpaikkoja sekä kestävää ja kohtuuhintaista ruokaa eurooppalaisille.

Teemaviikko korosti elintarviketeollisuuden merkitystä

Parantaakseen tietoisuutta elintarvikesektorin yritysten merkityksestä alan eurooppalainen kattojärjestö FoodDrinkEurope järjesti Brysselissä helmikuun lopulla kokonaisen tapahtumaviikon. Päättäjiä ja sidosryhmien edustajia kutsuttiin debattiin ruoka-alan ajankohtaisista teemoista.

Ruuan jalostaminen eli prosessointi on noussut kuumaksi keskustelunaiheeksi Euroopassa. FoodDrinkEuropen järjestämässä paneelikeskustelussa prosessointiin pureuduttiin yritysesimerkkien valossa. Esillä oli jalostuksen merkittävä rooli kuluttajien arkea helpottavien tuotteiden valmistamisessa, mutta myös valmistettaessa erikoistuotteita, jotka ovat välttämättömiä erikoisruokavaliota noudattaville.

Yritykset hyödyntävät terveys- ja kestävyyskriteerejä, kun ne kehittävät tuotevalikoimiaan. Elintarvikkeiden jalostaminen ja kehittäminen tarkoittavat usein nimenomaan ruuan ravitsemuksellisen laadun parantamista. Erikoisruokavaliotakin tarvitsevatkin pystyvät koostamaan niiden avulla itselleen terveellisen ruokavalion.

Jalostamisessa piilee vielä paljon mahdollisuuksia, kun tavoitellaan terveyden edistämistä. Keskusteluissa tuotiin esiin, että paras peruste tuotteen terveellisyyden edistämiseen on sen ravitsemuksellinen sisältö.

Pohjoismaiset yritykset kehittävät ravitsemusta määrätietoisesti

Tapahtumaviikolla Pohjoismaiden elintarviketeollisuusliitot – Elintarviketeollisuusliitto ja sen kolme jäsenyritystä mukaan lukien – järjestivät yhdessä ravitsemusteemaisen aamiaistilaisuuden sidosryhmille. Pohjoismaiset elintarvikeyritykset ovat todellisia edelläkävijöitä paremman ravitsemuksen edistämisessä ja tämä tärkeä työ jatkuu tulevaisuudessa.

Pauligin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Kaisa Lipponen kertoi, kuinka ravitsemus, kestävyys ja innovaatiotoiminta kohtaavat tuotekehityksessä. Yritys käyttää Nutriscore-merkintää ja -kriteereitä innovoinnissaan ja on myös laatinut niihin perustuvan tiekartan ja tavoitteet tuotteidensa ravitsemuksellisen sisällön kehittämiseen.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä käytti puheenvuoron Nordic Breakfast -tilaisuudessa Brysselissä. (Kuva: FDE)

Fazer Ruotsin toimitusjohtaja, FoodDrinkEuropen hallituksen jäsen Mats Liedholm puhui yrityksensä laajasta tuotekehitystyöstä esimerkiksi sivuvirtojen arvonlisän kasvattamisessa, uuselintarviketuotannossa ja kauran jalostamisessa. Fazer panostaa monipuoliseen täysjyvätuotteiden tuotantoon ja tarjoaa kuluttajille vaihtoehtoja päivittäisten täysjyväsuositusten täyttämiseen.

Arlan johtava ravitsemustieteilijä, yhteiskuntasuhdeasioiden päällikkö Emma Hadrovic toi esiin maidon monipuolisen ravitsemuksellisen sisällön. Yrityksellä on uusi terveysstrategia, jossa huomioidaan tuotteiden ravitsemuksellisuus, ihmisten ruokailutottumukset sekä maidontuotannon merkitys kestävän ruokavalion ja yhteiskunnan ruokaturvan varmistamisessa.

Yhteistyöllä kohti terveellisempää ruokavaliota

Norjassa julkinen valta, elintarvikeyritykset ja kauppa ovat tehneet yhteistyötä terveellisen ruokavalion edistämiseksi yli vuosikymmenen ajan. Pohjana yhteistyölle ovat Norjan ravitsemussuositukset sekä toimintamalli, joka tarjoaa mielekkään tavan edetä kilpailulainsäädännön määräämissä rajoissa.

Toimitusjohtaja Petter Haas Brubakk (Mat og Drikke, Norja) sanoi, että varsinkin mahdollisuus parantaa kilpailukykyä motivoi elintarvikeyrityksiä osallistumaan yhteistyöhön.

Lainsäädäntö- ja politiikka-asioiden päällikkö Nanna Britt Danielsen Marklund (DI Fodevarer, Tanska) kertoi pohjoismaisista merkeistä, joilla kuvataan elintarvikkeiden ravitsemusarvoa. Suomalainen Sydänmerkki ja pohjoismainen Nyckelhålet ovat kuluttajille tuttuja, myönteisiä ohjaajia terveellisiin valintoihin. Yrityksiä ravitsemusmerkkien kriteerit ohjaavat tuoteinnovoinnissa ja tuotteiden ravitsemusarvon parantamisessa.

Norjassa julkisen vallan, elintarvikeyritysten ja kaupan yhteisenä tavoitteena on kansalaisten parempi ruokavalio, Petter Haas Brubakk kertoi. (Kuva: FDE)

EU-asioiden johtaja Nicklas Amelin (Livsmedelsindustrin, Ruotsi) muistutti, että ruokavalion kokonaisuudella on merkitystä terveyden kannalta. Sen vuoksi yksittäisiin tuotteisiin kohdistettavat toimet, esimerkiksi pisteverot, eivät kohenna ihmisten terveyttä.

Myöskään prosessoinnin aste ei kerro elintarvikkeen terveellisyydestä, vaan tuotteen ravitsemuksellinen sisältö. Terveellisten vaihtoehtojen kehittäminen edellyttää innovointia, tutkimusta ja tuotekehitystä.