EU:n tuoreessa sydän- ja verisuoniterveyssuunnitelmassa tunnistetaan hyvän ravitsemuksen merkitys sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Esitetyt keinot aiheuttavat kuitenkin murhetta alan yrityksille, sillä sen sijaan että ne kannustaisivat innovointiin ja alan kilpailukyvyn vahvistamiseen, ruuan prosessointi nostetaan tikun nokkaan vailla perusteita.
EU on jo pitkään kannustanut vahvasti elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laadun parantamiseen. Siksi onkin ristiriitaista, että tiedonannossa prosessointi koetaan ravitsemuslaatua heikentävänä.
Kuluttajien hyvinvointi ohjaa tuotekehitystä
Suomessa elintarviketeollisuus on jo vuosikymmenet jalostanut eli prosessoinut ruokia ja juomia parantaakseen niiden ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Yritykset ovat esimerkiksi vähentäneet suolaa ja sokeria sekä parantaneet rasvan laatua, lisänneet täysjyvää, kuitua ja kasvisten osuutta tuotteissa.
Suomalaiset ruoka- ja juoma-alan yritykset ovat myös suositusten mukaisesti vapaaehtoisesti täydentäneet elintarvikkeita esimerkiksi D-vitamiinilla tai käyttäneet jodioitua suolaa kansallisten ravitsemushaasteiden selättämiseksi.
Tuotekehitystyö edellyttää pitkäjänteisyyttä, sillä kuluttajien makutottumukset muuttuvat hitaasti. Muutokset ainesosissa vaikuttavat myös elintarvikkeiden rakenteeseen, säilyvyyteen ja teknologisiin ominaisuuksiin.
Ravintosisältö merkitsee, ei prosessointi
Sydänterveyssuunnitelmassa puhutaan “ultraprosessoiduista” elintarvikkeista. Termi perustuu niin sanottuun NOVA-luokitteluun, jolla ei kuitenkaan ole tieteellistä perustetta ja jota tiedemaailmakin kritisoi.
Kyseisen luokittelun mukaisesti monet perinteiset elintarvikkeet kategorisoidaan ultraprosessoiduiksi, kuten myös ravitsemuslaadultaan parannellut tuotteet ja uudet innovatiiviset, kestävää kehitystä edistävät elintarvikkeet.
Prosessoinnin aste ei kuitenkaan määritä elintarvikkeen tai juoman terveysvaikutuksia. Terveyden kannalta keskeistä on ruuan ravintosisältö. Monipuolinen, kasvispainotteiden ruokavalio yhdessä ruokailon, liikunnan ja riittävän unen kanssa ovat avainasemassa myös sydänterveyden parantamisessa.
Ristiriita EU-politiikassa kulminoituu nyt kuluttajan lautaselle ja voi johtaa siihen, että kohtuuhintaisia ja helposti saatavilla olevia elintarvikkeita rangaistaan. Monet tuotteet, jotka epätarkan määritelmän mukaan olisivat ultraprosessoituja – kuten täysjyväleivät ja kasvissäilykkeet – ovat tärkeä osa terveellistä ja kohtuuhintaista ruokavaliota.
Eteenpäin paremmalla sääntelyllä, tutkimuksella ja vuoropuhelulla
Sydänsuunnitelman mukaan komissio aikoo selvittää verotuksellisia keinoja ravitsemuksen parantamiseksi. Myös markkinoinnin säädöksiä kiristettäisiin.
Elintarvikeala tarvitsee kannusteita edistääkseen kohtuuhintaisten ja terveellisten elintarvikkeiden saatavuutta. Ravitsemus ei parane, jos ruoka-ala säädellään hengiltä. Tarvitaan parempaa säätelyä, esimerkiksi nopeampia hyväksymisprosesseja innovatiivisten ja terveellisempien tuotteiden tuomiseksi markkinoille, sekä ravitsemusväitteiden sääntöjen päivitystä. Nykyisessä säädösympäristössä on hankalaa tuoda esiin tuotteen parempaa ravintosisältöä.
EU-politiikassa painottuvat tällä hetkellä kilpailukyky ja innovaatiot. Myös ruoka-alalle nämä ovat tärkeitä painotuksia. Tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin tarvitaan EU-rahoitusinstrumentteja. On ensiarvoisen tärkeää, että julkinen ja yksityisen sektori sekä tiedemaailma käyvät tiivistä ja avointa vuoropuhelua ravitsemuksen saralla. Suomessa meillä on siihen hyvät eväät.
Lisätietoja
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset