Maa- ja metsätalousministeriön julkaiseman ruokastrategian tarkoituksena on luoda suuntaviivat tulevien vuosien politiikkatoimille ruokasektorilla. Elintarviketeollisuus olisi kaivannut strategiaan vahvempaa jalostavan teollisuuden näkökulmaa.
Linjauksia käsitellään kevään 2026 aikana eduskunnassa selonteon muodossa, ja strategia tarjoaa pohjan jatkotoimien työstölle. Lähivuosien toimeenpanosuunnitelma strategisten tavoitteiden konkretisoimiseksi valmistuu loppukeväästä 2026.
Ruokastrategian korostetaan olevan kasvun ja muutoksen ohjelma, jonka toteuttamiseen tarvitaan mukaan kaikki ruokajärjestelmän toimijat.
Kilpailukykyinen ketju luo kasvua ja arvonlisää
Elintarviketeollisuusliiton mielestä on tärkeä lähtökohta, että ruokastrategialla tavoitellaan koko ruokaketjun kannattavuutta ja kilpailukykyä. Kilpailukykyinen ja ennustettava toimintaympäristö tukee koko ketjun kannattavuutta, minkä seurauksena ketjussa syntyvä arvonlisä kasvaa.
Alkutuotanto ja elintarvikkeiden jalostus ovat kytköksissä toisiinsa. Kustannuskehityksellä ja tuottavuudella on iso merkitys alkutuotannon kannattavuudelle.
On hyvä, että pelisäännöt datan reilulle liikkuvuudelle ovat mukana strategian tavoitteissa. Teollisuuden näkökulmasta on tärkeää edistää myös viranomaistiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia, esimerkiksi sääntelyn vaatiman raportoinnin helpottamiseksi, sekä tiedon kahdensuuntaisen liikkuvuuden parantamista. Kysyntätiedolla on iso merkitys sekä elintarviketeollisuuden että alkutuotannon strategiselle suunnittelulle.
Huoltovarmuus rakennetaan koko ketjussa
Ruokaviennin tavoitteissa olisi huomioitava arvon lisäksi volyymin kasvu. Suomessa pitää tähdätä samaan kuin Ruotsissa, missä on vahvat tavoitteet tuotannon ja tuotantokapasiteetin kasvattamiseen viennin tueksi. Ilman riittävää raaka-ainetuotantoa ja tuotantokapasiteettia ei ole kykyä viedä. Näin vahvistetaan myös huoltovarmuutta.
Suomen ruokaketjun perinteinen vahvuus on ollut korkea omavaraisuus, vaikka olemme riippuvaisia tietyistä ulkomaisista tuotantopanoksista. Huoltovarmuuden ja resilienssin vahvistamiseksi onkin tärkeää katsoa koko ketjun näkökulmaa sekä tuotantopanosten ja kriittisten raaka-aineiden omavaraisuutta. Nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa huoltovarmuus on olennainen osa ruokajärjestelmää.
Ilmasto, ravitsemus ja ruokailo kulkevat käsi kädessä
Ruokastrategiassa asetetaan tavoitteita ruokaketjun ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentämiselle. Ilmaston muuttuessa suomalaisella elintarviketuotannolla on paljon annettavaa globaalin ympäristöjalanjäljen pienentämiseen. Vaikka tuotanto Suomessa kasvaisi, se voi vähentää laajemmassa mitassa ruuantuotannon päästöjä. Tätä näkökulmaa pitäisi pohtia jatkotyössä vahvemmin.
Strategian ravitsemusta koskevissa tavoitteissa olisi tärkeää nostaa esiin ruokailo! Ruokavalio on yksi osa ihmisen hyvinvoinnin kokonaisuutta ja uusien tuotteiden kehittäminen on tie parempaan ravitsemukseen. Suolan, sokerin ja kovan rasvan vähentämisen rinnalla olisi tuotava esiin sitä, mitä tarvitsemme enemmän eli kasviksia, kuitua ja täysjyvää.
Lisätietoja
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset