Ammattitaitokisat ovat huippuosaamisen näyttämö 

Tiesitkö, että Suomella on urheilun ohella maajoukkue myös ammattitaitokilpailuissa? Koska ammatissaankin voi olla huipulla ja mitellä taidoissa muita vastaan. Monilla ammattialoilla on pitkät perinteet alan sisäisissä mittelöissä, niin myös elintarvikealan ammateissa, kuten leipureilla ja kondiittoreilla.

Kondiittorilajin (Pâtisserie and Confectionery) kilpailija Jenna Kattilakoski kisatyönsä parissa EuroSkills 2023-kilpailuissa Gdanskissa. Hän voitti pronssia. Kuva: Maiju Korhonen

Huippuosaajia ja -tekijöitä tarvitaan siinä missä huippuasiantuntijoitakin. Mielestäni kansainvälisillä kilpailuilla on tärkeä tehtävä, koska ne lisäävät suomalaista ammattiylpeyttä ja käsitystä osaamisemme korkeasta tasosta.

On tärkeää nähdä huipulle ja tavoitella sinne, vaikkei sinne aina yltäisikään. On ainakin yrittänyt ja antanut kaikkensa.

Elinkeinoelämällä ja yrityksillä on Suomessa jo vuosikymmenten kokemus ammattitaitokilpailutoiminnasta. Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n edeltäjä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto oli aikanaan perustamassa Skills Finland ry:tä ja tuomassa tänne kisoja maailmalta.

Tänä päivänä Skills Finland valitsee ja lähettää Suomen nuorten ammattitaitomaajoukkueen EM-, MM- ja Abilympics-kisoihin.

Kilpailutoiminnalla haluttiin ja halutaan yhä nostaa ammatillisen koulutuksen arvostusta. Elintarvikealan lajit ovat kisoissa yleisön suosikkeja, kun leipurit ja kondiittorit pistävät parastaan kilpailutehtävissä. EuroSkills-kilpailuissa yhtenä lajina on myös lihanleikkaus ja -käsittely.

Eri toimialojen yrityksille on tärkeää olla kehittämässä oman alansa huippuosaamista ja kannustaa nuoria tekijöitä testaamaan taitojaan muita vastaan. Useat elintarvikealan yritykset toimivat kilpailuissa sponsoreina, raaka-ainetoimittajina, tuomareina tai ohjausryhmien jäseninä.

Lihanleikkaus (Butchery) on kilpailulaji EuroSkills-kilpailuissa. Kuva vuoden 2023 Gdanskin-kisoista. Kuva: Maiju Korhonen

Kilpailutehtävien työelämävastaavuudesta ei pidä tinkiä. Tehtäviä pitää kehittää jatkuvasti niin, että ne vastaavat työelämän aitoja tilanteita ja ammattitaitovaatimuksia.

Yritykset ovat ylpeitä ammattitaitokisoihin osallistuneista työntekijöistään, koska kilpailujen kautta saadaan ajantasaista osaamista, uusia ideoita sekä paineen ja katseiden alla tehtävässä työssä pärjäämistä. Esimerkiksi vuoden 2024 WorldSkills-kisoissa Ranskan Lyonissa vieraili noin 250 000 ihmistä.

Kilpailutöiden tuomarointi on tarkkaa hommaa. Kuvassa leipurilajin (Bakery) tuomareita WorldSkills 2024-kisoissa Lyonissa. Kuva: WorldSkills

Yritykset hyödyntävät ammattitaitokilpailuja myös rekrytointikanavana. Ammattitaidon SM-kisojen eli Taitaja-kisojen finalistit saavat tyypillisesti työtarjouksia, kansainvälisistä kilpailijoista puhumattakaan. Työelämässä on todella suuri valtti, kun CV:ssä näkyy kilpailuihin osallistuminen.

Itse kisasuorituksen ohella jo pelkkä kisoihin valmentautuminen kehittää monia taitoja, joiden olemassaoloa on vaikea muuten todistaa. Sellaisia ovat esimerkiksi paineensietokyky ja jännityksen hallinta, viestintätaidot, sinnikkyys, ongelmanratkaisu ja muutoksiin sopeutuminen sekä yleisön edessä toimiminen ja suoriutuminen.

Omia rajojaan ei voi tietää, ellei niitä joskus vähän koettele – kisat tarjoavat opiskelijoille usein itsensä ylittämisen kokemuksia, jotka kantavat myös työelämässä. Toisaalta myös pettymysten käsittely on tärkeä osa kilpailuja.

Kisarintamalla tapahtuu seuraavaksi syyskuussa, kun 18 nuorta huippuosaajaa edustaa Suomea ammattitaidon EM-kilpailussa Tanskan Herningissä 9.–13.9.

Viimeisiä treenejä ja viilauksia kisoihin tehdään jo ympäri Suomea. Monet kilpailijoista ovat valmistautuneet vuosien ajan, nyt on aika korjata työn hedelmät. Toivotan onnea ja tsemppiä ammattitaitomaajoukkueelle Tanskaan!

Kirjoittaja toimii Skills Finland ry:n varapuheenjohtajana ja elinkeinoelämän edustajana.

Tiesitkö tämän ammattitaitokisoista?

• Ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailut eli Taitaja-kisat järjestetään keväisin eri paikkakunnilla. Semifinaaleihin osallistuu lähes 2 000 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa. Finaalissa on lähes 50 kilpailulajia, joista viisi erityistä tukea tarvitseville ammattiosaajille suunnattuja TaitajaPLUS-lajeja. Kilpailutehtävät perustuvat ammatillisiin perustutkintoihin ja työelämän tarpeisiin. Taitaja järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1988.
• Suomi on osallistunut kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin vuodesta 1989. Skills Finland lähettää ja valmentaa yhteistyökumppaniensa kanssa joukkueen vuorovuosin järjestettäviin WorldSkills- ja EuroSkills-kilpailuihin (MM- ja EM-kisat). Seuraavaksi ovat vuorossa EuroSkills 2025 -kisat Tanskan Herningissä.
• Neljän vuoden välein järjestetään erityistä tukea tarvitsevien International Abilympics -kilpailut. Nämä kisat mitellään seuraavan kerran Suomessa vuonna 2027.