Ravitsevaa ruokaa suomalaisille
Elintarviketeollisuus kehittää ja valmistaa maistuvia elintarvikkeita ravitsemusvastuullisesti suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Ruokavalio on kokonaisuus ja osa terveellisiä elämäntapoja. Ruokavalion kokonaisuudella on merkittävä vaikutus ihmisten parempaan hyvinvointiin ja terveelliseen elämään, mikä auttaa myös Suomelle tärkeässä tavoitteessa pidentää työuria.
Elintarviketeollisuus on osa suomalaista ruokaympäristöä, joka koostuu useista osatekijöistä. Yhteistyössä julkisen sektorin kanssa ala haluaa rakentaa kannustavan ruokaympäristön, jossa kuluttajalla on valinnanvapaus ja mahdollisuus tehdä valistuneita ja tietoon pohjautuvia valintoja.
Yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä. Kuluttajakäyttäytymisen ohjaamiseen tarvitaan kokonaisvaltaisia toimenpiteitä ruoka-alan ja julkisten toimijoiden yhteistyönä, ei pistemäisiä veropoliittisia ratkaisuja.
Elintarvikkeiden markkinoinnissa täytyy noudattaa mainonnan ja markkinoinnin vastuullisuuden periaatteita. Markkinointiin ei pidä luoda uusia rajoituksia, vaan luottaa alan toimijoiden vastuullisuuteen mainonnan suunnittelussa.
Ruokajärjestelmällä tarkoitetaan ruuan tuotannon, jalostuksen, jakelun ja kulutuksen muodostamaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös kansainvälinen kauppa ja ruokapolitiikka. Kestävä ja terveyttä edistävä ruokajärjestelmä perustuu tuloksekkaaseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan sekä hyvään yhteistyöhön niin tutkimuslaitosten kesken kuin ruoka-alan yritysten kanssa.
Kestävän ja kilpailukykyisen ruokajärjestelmän rahoitus tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin (TKI-rahoitus) on turvattava. Se tarkoittaa niin perustutkimusta kuin soveltavaa, elinkeinon kestävää kilpailukykyä edistävää tutkimustoimintaa osaajineen.
TOIMENPITEET
Ravitsevia ratkaisuja suomalaisten hyvinvointiin, tukea työurien pidentämiseen
Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio auttaa jaksamaan arjessa ja parantaa elämänlaatua. Ruokavalio on tärkeä, joskaan ei ainoa osa terveellistä elämäntapaa. Ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi on olennaista myös työelämän kannalta, sillä Suomessa on tarve saada ihmiset pysymään työelämässä kauemmin työuria pidentämällä.
Ravitsemuksen lisäksi ruokaan sisältyy mielihyvää, kulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Elintarviketeollisuus edistää terveellisiä elintapoja ja hyvinvointia kehittämällä ja innovoimalla jatkuvasti tuotetarjontaansa, jossa hyvä ravitsemus ja kestävyysnäkökohdat otetaan huomioon.
Ruokaympäristö koostuu useista osatekijöistä. Yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa elintarvikeyritykset rakentavat kannustavaa ruokaympäristöä, jossa kuluttajalla on valinnanvapaus ja mahdollisuus tehdä valistuneita ja tietoon perustuvia valintoja.
Suomalaisen säädösympäristön pitää rohkaista ruoka- ja juomayrityksiä uusiin innovaatioihin ja ratkaisuihin innostavan ruokaympäristön rakentamisessa. Kannustava säädösympäristö on yrityksille kilpailukykytekijä, ja itsesääntely toimii pakottavaa lainsäädäntöä paremmin kannustimena uusille toimintatavoille.
Kun hyvinvointia ohjataan poliittisesti, on otettava huomioon ohjauksesta seuraavat haittavaikutukset elintarvikeyritysten kilpailukykyyn ja työllistämisen mahdollisuuksiin. Esimerkiksi elintarvikkeiden terveysperusteisella verotuksella on enemmän kielteisiä kuin myönteisiä vaikutuksia. Vero ei auta painonhallinnassa, mutta nostaa ruuan hintaa entisestään ja heikentää suomalaisten yritysten kykyä kilpailla globaaleilla markkinoilla.
- Laaditaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelma, jolla
- varmistetaan määrärahat monipuoliselle ja hyvinvointia tukevalle julkiselle ruokailulle.
- käynnistetään suomalaisten lasten valtakunnallinen ravitsemusseuranta, jotta saadaan tutkimustietoa lasten ravitsemuksen ja ruokaympäristön kehittämiseksi.
- turvataan resurssit kansallisen elintarvikkeiden koostumustietokanta Finelin ylläpitoon ja kehittämiseen, koska Fineli on tärkeä tietolähde sekä julkiselle elintarvike- ja ravitsemustutkimukselle että yrityksille muun muassa pakkausmerkintöjen oikeellisuuden varmistamiseen.
- lisätään elämäntapaohjeistusta, suosituksia ja viestintää ruokavalion hyvien terveysvaikutusten aikaansaamiseksi.
- lisätään ravitsemusterapeuttien tarjoamia palveluita elämäntapaohjauksessa.
- Edistetään elintarvikealan vastuullisen markkinoinnin käytäntöjä itsesääntelyn keinoin.
Varmuutta yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan
Suomessa on kansainvälisesti korkeatasoista osaamista ravitsemus- ja elintarviketutkimuksessa, ja suomalaiset yritykset ovat olleet pioneereja terveysvaikutteisten ja kestävästi tuotettujen elintarvikkeiden kehittäjinä. Myös elintarviketurvallisuutemme on maailman kärkeä. Puhtaille, turvallisille ja kestävästi tuotetuille elintarvikkeille on kasvavaa kansainvälistä kysyntää.
Ruokajärjestelmällä tarkoitetaan ruuan tuotannon, jalostuksen, jakelun ja kulutuksen muodostamaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös kansainvälinen kauppa ja ruokapolitiikka. Kestävä ja terveyttä edistävä ruokajärjestelmä perustuu tuloksekkaaseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan sekä hyvään yhteistyöhön niin tutkimuslaitosten kesken kuin alan yritysten kanssa.
Innovaatioiden kehittäminen vie vuosia, joskus jopa vuosikymmeniä. Sen vuoksi yrityksillä täytyy olla varmuus tutkimusrahoituksen ja toimintaympäristön ennustettavasta kehityksestä sekä yrityksille suoraan kohdennettavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen (TKI-rahoitus) riittävyydestä.
Ilmastomuutokseen sopeutuminen edellyttää ruoka-alalta perustutkimusta sekä käytössä olevien tuotantomenetelmien parantamisesta että uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämisestä esimerkiksi vertikaaliviljelyyn, solumaatalouteen, uusiin ruoka- ja rehuraaka-aineiksi tarkoitettuihin kasveihin ja leviin sekä niiden ominaisuuksiin.
Uusia digitaalisia ratkaisuja tarvitaan täsmätuotannon edistämiseen, tuotantoketjun läpinäkyvyyden kehittämiseen, vastuullisuuden todentamiseen, elintarvikealan arvoverkkojen vahvistamiseen ja kuluttajalähtöisiin ruokaratkaisuihin.
- Turvataan kestävän ja kilpailukykyisen ruokajärjestelmän TKI-rahoitus. Lisätään ruokasektorin osuutta Suomen Akatemian, Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran ja Business Finlandin tutkimusrahoituksessa, jotta voidaan vahvistaa kotimaisen elintarviketeollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Varmistetaan suoraan yrityksille kohdistettavan rahoituksen riittävyys.
- Lisätään ilmastorahoitusta ruoka-alan arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, uusien vaihtoehtoisten proteiinilähteiden ja hiilensidonnan menetelmien kehittämiseen sekä kestävien ruokainnovaatioiden viemiseen teolliseen mittakaavaan.
- Varmistetaan, että julkisilla tutkimuslaitoksilla on riittävät henkilöresurssit, laitteet ja rahoitus elintarvikealan tutkimukseen.
- Tiivistetään ministeriöiden vuoropuhelua uudenlaisten rahoitusmekanismien perustamiseksi, jotta Suomella on resurssit ratkaista ruokajärjestelmän haasteita.
- Laaditaan kansallinen ohjelma siitä, miten Suomi voi hyödyntää tehokkaammin EU:n tutkimusrahoitusta.
- Selkeytetään yritystukien kriteereitä yritysten tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi siten, että elintarviketeollisuusyritykset ovat samalla viivalla muiden teollisuusyritysten kanssa.
