Varmistetaan yrityksille osaajat ja moderni työelämä
Teknologinen kehitys muuttaa nopeasti työtä, työn tekemisen tapoja ja osaamistarpeita. Työlainsäädännön pitää vastata muuttuvan työelämän tarpeisiin ja sosiaaliturvan kannustaa työn tekemiseen, mikä parantaa työllistymisen edellytyksiä.
Yritysten tuottavuuden ja kriisitilanteissa käytettävissä olevien reagointikeinojen parantaminen sekä työllistämismahdollisuuksien edistäminen on otettava kulmakiveksi, kun työlainsäädäntöä uudistetaan.
Koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä sodasta johtuvat kansainväliset pakotteet ovat osoittaneet, että yritysten on kyettävä reagoimaan ja vastaamaan nopeasti, kun toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Joustavat käytännöt tilanteissa, joissa yritys joutuu sopeuttamaan työvoiman käyttöään muuttuneisiin olosuhteisiin, pelastavat työpaikkoja ja mahdollistavat kannattavan liiketoiminnan.
Lainsäädännöllä pitää luoda puitteet, joissa yritysten kannustimet ja rohkeus työllistää ovat mahdollisimman suuret. Se edellyttää, että työlainsäädäntöä yksinkertaistetaan ja joustavoitetaan. Lainsäädännön on mahdollistettava asioiden sopiminen laajasti yritys-, työpaikka- ja työntekijäkohtaisesti. Lainsäädännössä olevat esteet työntekijä- ja yrityslähtöisen sopimisen tieltä pitää poistaa sekä taata työrauha yrityksissä.
Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi on oltava riittävä määrä elintarvikealan ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lähellä elintarviketeollisuuden yrityksiä. Elintarvikealan koulutuksen määrä ja laatu on varmistettava kaikilla koulutusasteilla. Koulutuksen rahoituksessa pitää kasvattaa koulutuksen laadun, yritysyhteistyön ja työllistymisen painoarvoa. Lisäksi on huolehdittava muiden ammattilaisten ja osaajien riittävyydestä alalle.
Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan myös työhön johtavaa maahanmuuttoa, sillä kotimaasta ei yksinkertaisesti ole tarjolla riittävästi työvoimaa alan tehtäviin. Suomesta pitää tehdä houkutteleva maa ulkomaisille työntekijöille. Työntekoon oikeuttavien oleskelulupien käsittelyaikoja on lyhennettävä, työvoiman saatavuusharkinnasta luovuttava ja Suomessa tapahtuvaa työnhakua varten luotava kansallinen työnhakuviisumi. Huomiota on kiinnitettävä kielikoulutukseen sekä nopeutettava ulkomaisten tutkintojen tunnistamis- ja tunnustusmenettelyä.
TOIMENPITEET
Parannetaan yritysten kykyä työllistää ja reagoida äkillisiin muutoksiin
Teknologinen kehitys muuttaa nopeasti työtä, työn tekemisen tapoja ja osaamistarpeita. Työlainsäädännön ja sosiaaliturvan pitää vastata muuttuvan työelämän tarpeisiin sekä kannustaa ihmisiä työn tekemiseen ja yrityksiä työllistämiseen.
Lainsäädäntöä uudistettaessa on kiinnitettävä huomiota sellaisiin toimiin, joilla lisätään yritysten kykyä työllistää ja voidaan vaikuttaa työllisyysasteeseen. Lainsäädäntöön pohjautuvien työehtojen pitää tukea myös elintarvikealan tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Viime vuosina yritysten toimintaympäristöä ovat vaikeuttaneet odottamattomat ulkoiset kriisit. Yritysten mahdollisuuksia reagoida äkillisiin muutoksiin kriisitilanteissa on parannettava.
Elintarvikealalla yritysten koko vaihtelee suuresti ja yritykset myös toimivat kovin erilaisissa tilanteissa. Sen vuoksi yksi toimintamalli ei sovi kaikille. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun asioista sovitaan työntekijä- ja yrityslähtöisesti.
Työntekijä- ja yrityslähtöinen sopiminen saa alkunsa aidosta, yhteisesti tunnistetusta paikallisesta tarpeesta. Tällainen sopiminen on rehtiä vuoropuhelua, jossa etsitään ratkaisuja yhdessä niin, että yrityksen haasteet, tulevaisuudennäkymät sekä henkilöstön näkemykset ja toiveet otetaan aidosti huomioon.
Työntekijä- ja yrityslähtöisen sopimisen mahdollisuuksia on vahvistettava lainsäädäntömuutoksilla. Lainsäädännöstä on poistettava esteet tällaisen sopimisen tieltä ja avattava sopimiselle uusia mahdollisuuksia. Työntekijä- ja yrityslähtöinen sopiminen parantaa henkilöstön motivaatiota, yrityksen tuottavuutta ja siten myös palkanmaksukykyä.
- Muutetaan työaikalakia siten, että jaksotyön soveltamisalaa laajennetaan koskemaan koko elintarviketeollisuutta ja yötyön käyttö sallitaan kaikilla elintarviketeollisuuden aloilla työaikamuodoista riippumatta.
- Kumotaan leipomotyölain viimeinen, ainoa yhä voimassa oleva pykälä 100 prosentin yötyökorvauksesta. Sovitaan asia vastaisuudessa vain työehtosopimuksella, kuten muillakin aloilla tehdään.
- Täydennetään nykyistä työlainsäädäntöä säätämällä kriisiajan nopeutetut prosessit sopeutettaessa työvoiman käyttöä muuttuneisiin olosuhteisiin.
- Muutetaan työlainsäädäntöä joustavammaksi ja yritysten työllistämiskykyä vahvistavaksi.
- Porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva kannustavaksi ja toteutetaan yleinen ansioturva.
- Poistetaan lainsäädännössä olevat esteet työntekijä- ja yrityslähtöisen sopimisen tieltä.
Vakautta työmarkkinoille työrauhaa vahvistamalla
Suomen työrauhalainsäädäntö on lähtöisin 1940-luvulta ja kaipaa välitöntä uudistamista. Työrauhan turvaaminen ja häiriöttömät työmarkkinat vahvistavat kilpailukykyä ja luovat Suomesta myönteistä kuvaa maana, jonne kannattaa investoida.
Laittomista lakoista aiheutuu yrityksille vuosittain mittavia työaikamenetyksiä ja taloudellista vahinkoa. Aiheutettuihin vahinkoihin nähden laittomista lakoista tuomittavien hyvityssakkojen määrä on tällä hetkellä mitätön.
Olemassa oleva lainsäädäntö ei rajoita tukilakko-oikeutta millään tavalla. Tukityötaistelut ovat usein kohtuuttomia ratkottavaan ongelmaan nähden. Poliittisten työtaistelujen tavoitteena on vaikuttaa poliittisiin päättäjiin. Sen vuoksi on kohtuutonta, että näistä työtaisteluista aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat työnantajiin.
- Rajoitetaan oikeus poliittisiin työtaisteluihin ihmisten vapaa-ajalle.
- Korotetaan laittomista lakoista seuraavia hyvityssakkoja.
- Sisällytetään suhteellisuusvaatimus tukityötaisteluihin.
Vastataan osaajapulaan työhön johtavalla maahanmuutolla
Väestö ikääntyy Suomessa nopeasti ja työikäinen väestö vähenee. Nämä kehityskulut aiheuttavat historiallisen suuren haasteen työntekijöiden saatavuudelle, kansantalouden kestävyydelle ja huoltosuhteelle (työvoiman ulkopuolella olevien määrälle suhteessa työvoiman määrään).
Elintarvikealan yritykset kehittävät toimintaansa voimakkaasti, hakevat kasvua ja tekevät suuria investointeja. Ala on työvoimavaltainen ja yritykset tarvitsevat jatkuvasti uusia osaajia. Suuri osa yrityksistä kohtaa jo nyt huomattavia haasteita esimerkiksi elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöiden rekrytoinneissa. Tehtäviin ei yksinkertaisesti ole tarjolla riittävästi työvoimaa kotimaasta.
Tilannetta hankaloittaa, että Suomessa työelämästä poistuu tulevina vuosina enemmän työntekijöitä kuin tilalle saadaan uusia. Vaarana on, että yritysten kasvu- ja investointihalut laimenevat kasvavien rekrytointihaasteiden ja työelämästä poistuvien työntekijöiden lisääntyvän määrän vuoksi. Myös korkeasti koulutettujen osaajien tarve kasvaa. Parhaista osaajista käydään jo nyt kansainvälistä kilpailua.
Osaajien saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan työhön johtavaa maahanmuuttoa. Suomesta pitää tehdä houkutteleva maa ulkomaisille työntekijöille. On luotava valtit, joilla osaajat houkutellaan Suomeen, ja lyhennettävä työntekoon ja opiskeluun oikeuttavien oleskelulupien käsittelyaikoja.
- Tehdään ulkomaalaislakiin kokonaisuudistus ja muutetaan laki hengeltään maahanmuuttoa tukevaksi.
- Luovutaan työvoiman saatavuusharkinnasta.
- Luodaan kansallinen työnhakuviisumi Suomessa tapahtuvaa työnhakua varten.
- Asetetaan yhden kuukauden enimmäiskäsittelyaika työntekoon perustuville oleskelulupahakemuksille.
- Nopeutetaan käsittelyprosesseja automaattista päätöksentekoa hyödyntäen ja otetaan lupaprosesseissa käyttöön sähköisen tunnistautumisen mahdollisuus.
- Otetaan käyttöön yhden viikon pikakaistakäsittely työlupiin, jotka koskevat haastavia erityisasiantuntija-, johtaja- ja tutkijarekrytointeja.
- Myönnetään yliopisto- tai AMK-tutkinnon suorittaneille oleskelulupa työnhakua varten viran puolesta ilman eri hakemusta.
- Parannetaan yhden luukun ohjauspalveluja työntekijöiden ja opiskelijoiden kielikoulutukseen ja kotoutumisen tukemiseen.
- Panostetaan Suomen markkinointiin ja houkuttelevuuteen edustustojen ja Business Finlandin yhteistyönä
- Jatketaan Business Finlandin Talent Boost -ohjelmatyötä yritysten tukemiseksi. Ohjelma auttaa yrityksiä löytämään kansainvälisiä osaajia ja tarjoaa palveluja monimuotoistumisen kehittämiseen.
- Lisätään englanninkielisiä koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluja.
Yritysten tarpeet keskiöön koulutuksen uudistamisessa
Teknologian kehittyminen muuttaa työtä ja työn tekemisen tapoja kiihtyvällä vauhdilla. On tärkeää, että koulutusjärjestelmä pysyy mukana yritysten osaajatarpeiden ja työelämän muutoksessa.
Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi osaamisen tasoa täytyy nostaa ja koulutuksen laadusta pitää kiinni kaikilla koulutusasteilla. Elintarvikealalla korostuu etenkin laadukas ammattiosaaminen.
Koulutusjärjestelmän edellytyksiä vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin pitää parantaa. On myös ennakoitava, mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Elintarvikealan osaamisessa pitää kiinnittää huomiota kestävän ruuantuotannon edellyttämiin uusiin osaamistarpeisiin.
Tuloksellinen yhteistyö elintarviketeollisuuden ja koulutuksen järjestäjien kesken auttaa kohdentamaan opetuksen resursseja niin, että alan erityistarpeet otetaan huomioon ja opiskelijoiden työllistyminen elintarvikeyrityksiin varmistuu.
- Varmistetaan riittävä määrä elintarvikealan koulutuksen aloituspaikkoja lähellä alan yrityksiä. Tarvetta on muun muassa elintarviketekniikan insinöörien aloituspaikoille.
- Kasvatetaan koulutuksen rahoituksessa koulutuksen laadun, yritysyhteistyön ja työllistymisen painoarvoa.
- Laajennetaan koulutuksen järjestäjien käyttämiä digitaalisia oppimisympäristöjä ja vahvistetaan yrityslähtöisiä oppimiskokonaisuuksia. Näin edistetään myös jatkuvaa oppimista.
- Vahvistetaan osaamisen ennakoinnissa oppilaitosten ja yritysten jatkuvaa vuoropuhelua ja datan hyödyntämistä.
- Poistetaan lainsäädännöstä esteet koulutus- ja oppisopimuksen koulutuskorvausten maksamisesta työnantajalle
- Rajataan toisen asteen maksuttomuus 18 ikävuoteen.
- Selvitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon muutostarpeet.
- Säilytetään oppisopimus koulutusmuotona yritysten käytössä.
