Usein kysyttä koronaviruksesta ja elintarviketeollisuudesta

Koronavirus SARS-CoV-2 on uusi virus, eikä sen kaikista ominaisuuksista tiedetä vielä tarkasti. Uutta tietoa ja ohjeistuksia tulee, kun tieto viruksesta lisääntyy. Tätä sivua päivitetään tiedon lisääntyessä.

Virukseen liittyvistä päätöksistä, ohjeistuksesta ja viestinnästä vastaavat Suomessa viranomaiset. Tutustu aina viranomaisten ohjeisiin!

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Valtioneuvosto
• Ruokavirasto
• Ulkoministeriö
• Valtakunnallinen puhelinneuvonta

Voiko koronavirus tarttua elintarvikkeesta ihmiseen?

Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan koronavirus ei tartu elintarvikkeiden välityksellä, eikä tällaista riskiä ole raportoitu. Suomessa Ruokavirasto vastaa koronavirukseen ja elintarviketurvallisuuteen liittyvästä viestinnästä. Ruokavirasto on koonnut lisäksi kysymys-vastauspaketin koronaviruksesta ja elintarvikkeista.

Ovatko elintarvikeyritykset varautuneet poikkeustilanteisiin? Kuinka varautumista on tehty?

Yritykset ovat tehneet poikkeavia tilanteita varten riskikartoituksia ja -suunnitelmia. Varautumista erilaisiin poikkeustilanteisiin on tehty jo pitkään. Ruokia ja juomia valmistavat yritykset ovat nostaneet valmiuttaan ja tehneet suunnitelmat kukin oman toimintansa perusteella koronatilanteen vuoksi. Yritykset pyrkivät varmistamaan, että tuotteita on saatavissa eri jakelukanavissa kysynnän mukaisesti. Myös valmiutta huolehtia työntekijöiden ja tuotannon turvallisuudesta poikkeustilanteissa on nostettu.

Onko koronaviruksen aiheuttamalla terveysriskillä vaikutusta elintarvikkeiden tuotantoon Suomessa?

Kun kuluttajat alkavat varautua leviävään virukseen ostamalla elintarvikkeita varastoon, kysyntä kaupoissa voi hetkellisesti lisääntyä, vaikka kulutus ei pitkällä aikavälillä kasvaisikaan. Elintarvikkeiden saatavuus pyritään pitämään mahdollisimman normaalina. Tuotanto toimii tällä hetkellä normaalisti ja tuotantomääriä ohjataan erityisesti päivittäistavarakaupan jakelukanavaan.

Elintarvikkeiden tuotanto toimii toistaiseksi normaalisti ja tuotanto pyritään pitämään kotimaassa normaalina. Raaka-aineiden riittävyys voi jollain aikavälillä olla haaste, jos epidemia laajenee ja tuotantoketjun toiminta häiriintyy.

Kotimainen toiminta ei häiriinny niin herkästi kuin ulkomaisiin raaka-aineisiin ja muihin tuontikomponentteihin liittyvät tuotantoketjut. Tärkeää on turvata työntekijöiden turvallisuus ja logistiikkaketjujen häiriöttömyys.

Pystyvätkö elintarvikeyritykset vastaamaan kohonneeseen kysyntään?

Kasvaneeseen kuluttajakysyntään pyritään vastaamaan yhteistyössä kaupan ja ammattikeittiöiden kanssa erilaisia ennusteita hyödyntäen. Hamstraamiseen ei ole tarvetta! Muiden maiden tilanteista voidaan päätellä, että kyseessä on lyhytkestoinen ihmisten ostokäyttäytymisen muutos, joka kestää 3-5 päivää. Elintarvikeketju toimii tällä hetkellä hyvin.

Miten taataan se, että teollisuus saa tarvitsemansa raaka-aineet tuotannon ylläpitämiseksi?

Koko ruokaketju toimii hyvässä yhteistyössä alkutuotannosta teollisuuden kautta kauppaan tai ammattikeittiöihin ja kuluttajille saakka. Elintarvikehuolto, eli alkutuotanto, elintarviketeollisuus ja -jakelu sekä kauppa, on määritelty valtioneuvoston toimesta yhteiskunnan kannalta kriittisiksi aloiksi, jolloin niiden toimivuuteen poikkeustilanteissa panostetaan erityisesti.

Voiko elintarvikkeiden ja raaka-aineiden tuonti Suomeen loppua?

Suomeen tuodaan elintarvikkeita ja maataloustuotteita noin 4,7 miljardin euron edestä. Suomalainen elintarvikeketju on monelta osin riippuvainen tuonnista esimerkiksi rehuissa käytettävän valkuaisen osalta. Toistaiseksi tuonnissa ja viennissä ei ole ollut häiriöitä, mutta on selvää, että sisämarkkinoiden toiminta ja logistiikkaketjujen häiriötön toiminta tulee turvata poikkeusoloista huolimatta.