Tiedote

EU-politiikalla vahvistettava ruoka-alan iskunkestävyyttä

Julkaistu:

Elintarviketeollisuusliiton tavoitteena seuraavalla EU-kaudella on ruoka-alan iskunkestävyyttä vahvistava EU-politiikka. Sen keskiössä ovat yritysten kilpailukyky, parempi sääntely, eurooppalainen ruokaturva ja kestävä ruoantuotanto.

Elintarviketeollisuus on yksi eniten säännellyistä teollisuudenaloista Euroopassa. EU-politiikka ja EU:n tuleva laajentuminen vaikuttavat merkittävästi suomalaisen ruokasektorin menestymisen mahdollisuuksiin, sillä valtaosa alan säädöksistä tulee EU:sta.

– Nyt EU:ssa tehtävät linjaukset ruoantuotannosta ja tavoitteista kestävyydelle raamittavat elintarvikeyritysten strategioita ja liiketoiminnan päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo.

Kasvu, kannattavuus ja kilpailukyky politiikan keskiöön

Ruoka-ala pystyy tarjoamaan ratkaisuja aikamme isoihin yhteisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja väestönkasvuun. Sen tueksi alan yritykset tarvitsevat rahoitusinstrumentteja vihreään siirtymään ja TKI-toimiin uusien ruoantuotantotapojen ja elintarvikkeiden kehittämiseksi.

– Ruoantuotannon kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan rahoitusta, joka vauhdittaa yrityksiä innovaatioihin ja uuden teknologian käyttöönottoon ilman, että kannattavuus on vaakalaudalla, Käkelä tarkentaa.

Kestävän ruoantuotannon edellytys on koko ruokaketjun kannattavuus.

– Kestävyydelle ja vastuullisuudelle on asetettava EU:ssa yhteiset tavoitteet, mutta yrityksille täytyy antaa liikkumavaraa valita parhaiten soveltuvat keinot niiden saavuttamiseksi, Mikko Käkelä toteaa.

Paremmalla sääntelyllä lisää ennakoitavuutta

Yritysten kilpailukyvyn, kasvumahdollisuuksien ja toimintaympäristön ennakoitavuuden pitää olla säädösvalmistelun lähtökohtia. Myös jäsenmaiden erityispiirteet, kuten ilmasto- ja maaperäolosuhteet, maantieteellinen sijainti ja väestöntiheys tulee ottaa paremmin huomioon.

– Olisi Suomen etu, että kriisiaikojen sääntelymoodista siirryttäisiin takaisin huolelliseen lainvalmisteluun. Sen tulee perustua arvioihin vaikutuksista niin yritysten kilpailukykyyn kuin ympäristöön, ETL:n toimialapäällikkö Marika Säynevirta sanoo.

Seuraavalla kaudella EU:ssa on keskityttävä nykyisen sääntelyn parempaan ja yhdenmukaiseen toimeenpanoon sekä päällekkäisyyksien perkaamiseen. Eri toimialueiden EU-politiikat pitää sovittaa yhteen niin, että ruoantuotanto on mahdollista Suomessa tulevaisuudessakin.

– Elintarvikeyritykset ovat olleet vaikeuksissa eri aloitteiden risteävien tavoitteiden kanssa. Sääntelyä on yhteensovitettava, jotta esimerkiksi kestävyystavoitteet eivät lyö korville elintarviketurvallisuuden tai ruokaturvan tavoitteita. Tulevan komission on käytävä läpi mahdollisuudet sääntelyn keventämiseen, Säynevirta sanoo.

Ruokaturva vahvistaa EU:n kokonaisturvallisuutta

Ruokaturva on tärkeä osa EU:n kokonaisturvallisuutta. Viime vuodet ja kiristyvä maailmantilanne ovat osoittaneet, että eurooppalaista omavaraisuutta ja ruokaturvaa on vahvistettava yhteisellä politiikalla.

– Eurooppalaisesta ruoantuotannosta huolehtiminen kaikille yhteisillä pelisäännöillä ja rahoituksella on vastuun kantamista ruokaturvasta, Käkelä päättää.

EU:ssa on huolehdittava kriittisistä luonnonvaroista, kuten lannoitteista, rehuista ja niiden omistajuudesta. Lisäksi tuotantopanosten saatavuus poikkeustilanteissa on varmistettava. Ruokaturvan takaamiseksi tarvitaan myös kriisityökalujen kehittämistä.

Tutustu EU-vaalisivuihimme!

Lisätietoa

Mikko Käkelä

Toimitusjohtaja

Ma­ri­ka Säy­ne­vir­ta

Toimialapäällikkö

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset aiheet tarjottimella

Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset