Elintarviketeollisuuden näkymissä syksyistä sumua

Ratkaisevia kysymyksiä on paljon: Pysyvätkö ihmiset terveinä? Miten taudin uhka vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen? Mitä tapahtuu työllisyydelle ja ostovoimalle? Miten markkinat reagoivat?

Elintarvikeyritysten hyvä varautuminen ja mittavat toimenpiteet jatkuvuuden turvaamiseksi ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Kuluneena kesänä tuotanto on pyörinyt lähes normaalisti ja tuotteita on riittänyt tavalliseen tapaan ruokakauppojen hyllyille ja suomalaisten ruokapöytiin. Ala on myös pystynyt tarjoamaan kesätyöpaikkoja lukuisille nuorille ja opiskelijoille.

Tilastokeskuksen mukaan tuotanto kasvoi elintarviketeollisuudessa kesäkuussa 3,6 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin millään muulla toimialalla. Kausivaihtelut sekä ravintolarajoitusten purkaminen selittävät osin tuotannon kasvua.

Toisaalta poikkeustoimien ylläpito, turvallisuuden varmistaminen ja epävarmuuteen sopeutuminen aiheuttavat yrityksille lisää kustannuksia, mikä luonnollisesti vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen.

Verkkokaupan muutosvoima vielä kysymysmerkki

Ruuan ostotottumuksiin kuluva vuosi on tuonut selkeitä muutoksia. Taloustutkimuksen ennakkotietojen mukaan ruokakaupassa käydään aiempaa harvemmin ja kerralla ostetaan enemmän. Ostosreissujen väheneminen merkitsee myös suunnitelmallisuuden lisääntymistä ja heräteostojen vähenemistä.

Verkkokauppa on kasvanut huimasti, mutta suhteessa päivittäistavarakaupan kokonaisuuteen sen osuus on yhä pieni. Jatkuessaan ja vahvistuessaan verkkokaupan kasvu tulee muuttamaan markkinoiden toimintatapoja. Nähtäväksi jää, miten voimakkaaksi muutos muodostuu.

Työntekijöiden terveenä säilyminen ykkösasia

Elintarviketeollisuus luokitellaan yhteiskunnassamme kriittiseksi toimialaksi huoltovarmuuden kannalta. Elintarviketeollisuusliitto luotaa säännöllisesti jäsenyritystensä näkemyksiä yritysten toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Elokuussa yritykset kuvasivat tilannettaan pääosin normaaliksi. Tuotantoon eniten vaikuttaviksi, huolta aiheuttaviksi tekijöiksi mainittiin kysynnän lasku ja työvoiman käytettävyys. Työntekijöiden pysyminen terveinä ja työkykyisinä on alalle äärimmäisen tärkeää.

– Elintarviketeollisuudelle on aivan keskeistä, että mahdollisten koronaoireiden ilmaantuessa tai altistumistilanteissa yritysten työntekijät tai heidän läheisensä pääsevät pikaisesti testiin ja myös saavat siitä tuloksen mahdollisimman nopeasti. Kaikki ammattilaiset tarvitaan nyt terveinä töihin, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja painottaa.

Yritykset kiinnittävät huomiota myös suojavarusteiden saatavuuteen sekä raaka-aineiden, pakkausten ja pakkausmateriaalien saatavuuteen.

Henkilöstöä on jouduttu elintarviketeollisuudessa lomauttamaan, mutta irtisanomisiin ei ole juuri turvauduttu. Kesäkuussa elintarviketeollisuuden palkkasumma pieneni vajaat kaksi prosenttia koronakriisiä edeltävään tasoon verrattuna.

EK:n tuoreimmasta suhdannemittauksesta kävi ilmi, että elintarvikeyritysten tilauskannoissa on tapahtunut vähenemistä ja tilauskirjat ovat nyt tavanomaista ohuemmat. Sama trendi näkyy alalla kaikissa EU-maissa. Elintarvikkeiden viennissä ei ole toistaiseksi nähtävissä isoa notkahdusta, mutta vientitilauskannan yritykset arvioivat alemmaksi kuin normaalitaso.

Myönteistä silti on, että kuluttajien ja kotitalouksien luottamus talouteen on Suomessa vahvistunut, vaikka huoli työttömyydestä on edelleen suuri. Myös kotimaisuuden arvostus ruuantuotannossa vahvistuu edelleen.

Kehittämistyö jatkuu

Poikkeuksellisista ajoista huolimatta elintarviketeollisuudessa on jatkettu kehittämistyötä ja tulevaisuuteen panostamista. Yritykset tunnistavat vastuullisen roolinsa terveellisten ja turvallisten tuotteiden valmistajina. Uusia, kuluttajien toiveiden mukaisia ruokia ja juomia lanseerataan markkinoille totutussa rytmissä. Myynti ammattikeittiöille on palautunut osittain.

Yrityksissä on myös luotu hyviä käytäntöjä poikkeusoloissa työskentelyyn jopa niin, että niistä on malliksi muillekin.

Kasvukausi on ollut Suomessa vaihteleva ja sato jäänee yleisesti hieman pitkän ajan keskiarvoja niukemmaksi. Paikalliset ja kasvulohkokohtaiset erot ovat tänä vuonna poikkeuksellisen suuria. Syksyn säät vaikuttavat sadon lopulliseen määrään ja laatuun. Elintarvike- ja rehuteollisuuden tarve saataneen normaaliin tapaan kotimarkkinoilta, mutta etenkin viljan viennin odotetaan vähenevän.

Viljasato on jäämässä keskiarvosta myös EU-tasolla, mutta koko maailman sato on jälleen hyvin vakio. Koronakriisin kysyntävaikutukset määräävät, ylittääkö vai alittaako kokonaiskulutus tarjonnan. Varastojen ennustetaan säilyvän lähellä keskimääräistä.

Lisäsääntelyä vältettävä

Elintarviketeollisuusliitto on painottanut viranomaisille ja päättäjille, että poikkeusolot aiheuttavat elintarviketeollisuusyrityksille suuria taloudellisia haasteita.

– Kaikenlaista alaan kohdistuvaa lisäsääntelyä tai muita taloudellisia rasitteita alan yrityksiä kohtaan on vältettävä, Pia Pohja sanoo.

Kausityövoiman ja marjanpoimijoiden saantiin sekä erityisiin toimenpiteisiin liittyvien käytänteiden kehittämistä on jatkettava.

– Tarvittavat päätökset on mahdollistettava niin, että vuoden 2021 ja tulevat satokaudet kyetään valmistelemaan jo nyt.

Kuva: Mostphotos