Tähtiteko

Tähtiteko palkitsee vuoden vaikuttavimman elintarviketeon

Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1988. Kilpailu perustettiin, jotta "suomalaisen elintarviketeollisuuden maine kasvaisi ja tuoteuutuudet sekä innovaatiot saisivat ansaitsemaansa julkisuutta". Vuosina 2000–2004 kilpailu toimi nimillä Vuoden Tähtituote ja Tähtituote. Nyt Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailua on uudistettu ja se palaa nyt takaisin nimellä Tähtiteko.

Tutustu kilpailun historiaan ja aikaisempien vuosien voittajiin.

Kriteereinä innovatiivisuus ja positiivinen vaikutus

Aiemmista vuosista poiketen Tähtiteko laajentaa kilpailun sektoria palkitsemalla elintarvikealalla vaikuttaneen teon. Teko voi olla ruoka- tai juomatuotteeseen liittyvä uusi tuoteinnovaatio, pakkaus, tutkimus tai julkaisu, markkinointikampanja tai muu elintarvikealaan liittyvä teko. Ehdolle voi asettaa vaikka henkilön, joka on vaikuttanut positiivisesti elintarvikealalla.

Tähtiteon tavoitteena on lisätä suomalaisen elintarvikealan tunnettuutta sekä tuoda esiin alan moni-puolista osaamista ja edelläkävijyyttä.

Voittaja palkitaan 10 000 eurolla

Tähtiteko-kilpailun asiantuntijaraati muodostuu ruoka-alan vaikuttajista sekä kaupan alan ja Elintarviketeollisuusliiton edustajista. Tutustu Tähtiteko-raadin kokoonpanoon.

Kilpailun voittaja julkistetaan 27.11. Elintarviketeollisuusliiton syyskokouksen yhteydessä. Kilpailun voittaja palkitaan 10 000:lla eurolla.

Tähtiteko 2020 -kilpailun finalistit

Apetit Ruoka Oy, Järvikalan vastuullinen tuotteistaminen

Hoitokalastus on yksi tärkeimmistä järvien hoitomuodoista – sillä estetään järvien rehevöityminen ja pidetään levämäärä kurissa. Rehevöitymistä aiheuttaa erityisesti särki. Perinteisesti särkeä on kalastettu ammattikalastuksen sivusaaliina ja särjet on toimitettu pääosin turkiseläinten rehuksi tai kaatopaikalle.

Apetit Ruoka Oy:n ja Pyhäjärvi-instituutin yhteistyön tuloksena kehitettiin uusi kotimainen vastuullinen tuote Apetit Kotimainen Järvikalapihvi. Sen raaka-aineena käytetään Säkylän Pyhäjärvestä hoitokalastuksen yhteydessä nostettavaa särkeä ja pientä ahventa. Syksyllä 2019 lanseerattiin Apetit Kotimainen Järvikalapuikko.
Apetit järvikalatuotteissa hyödynnetään paikallista kalastusta, paikallista kalajalostusta sekä paikallista vahvaa elintarvikeosaamista. Uusi tuote, lisääntyvä kalastus ja jalostusasteen nosto turvaavat kalastuksen työpaikkoja ja jatkuvuutta ja näin ollen lisää koko elinkeinon kannattavuutta.

Avena Nordic Grain Oy ja Apetit, Rypsinsiemenjauhe

Avena Nordic Grain Oy on kehittänyt valmistusprosessin, jolla tutuista raaka-aineista, rypsistä ja rapsista, saadaan uusia elintarvikekelpoisia ainesosia. Rypsin siemenestä on käytetty ihmisravintona aikaisemmin vain öljyä, vaikka siemen sisältää sekä proteiinia, kuitua että öljyä. Ensimmäinen tuote on parhaillaan uuselintarvikelupaprosessissa ja sitä seuraavat tuotteet ovat tuotekehityksessä.
Kasvipohjaisen proteiinituotannon kehittäminen on kestävän kehityksen kannalta keskeistä. Uusille kasvipohjaisille raaka-aineille on kasvavassa kategoriassa kysyntää kansainvälisesti ja uudet rypsi-ingredientit on suunnattu globaaleille markkinoille. Teko on jälkeen yksi osoitus siitä, että suomalaisessa elintarviketeollisuudessa osataan muuttaa haasteellisetkin materiaalit ja vaatimukset voitoksi.

Fazer, Kauraksylitolitehdas

Fazer tuo kotimaista alkuperää olevan ksylitolin valmistuksen Suomeen rakentamalla kauran kuoresta ksylitolia valmistavan tuotantolaitoksen Lahteen. Tehtaasta tulee maailman ensimmäinen ksylitolitehdas, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta. Tehdas valmistaa useita ksylitolilaatuja, joita voidaan käyttää elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa.

Ksylitolimarkkinoiden odotetaan kasvavan, ja Fazerilla uskotaan, että kasvipohjaisesta pohjoismaisesta raaka-aineesta valmistettu ksylitoli herättää kiinnostusta myös Pohjoismaiden ulkopuolella, jopa maailmanlaajuisesti. Pohjoismaisella kauralla on maailmalla puhtauden ja laadun ansiosta ylivoimainen maine. Suomi tarvitsee uusia innovaatioita ja vientituotteita ja kiertotalous on kestävän kasvun ja hyvinvoivan Suomen avainasioita.

Pielisen kalajaloste, Luonnonkalasäilyke

Luonnonkala rypsiöljyssä -tuote lisää kotimaisen järvikalan käyttöä sellaisilla kaloilla, joita ei juuri kaupallisesti hyödynnetä. Samalla tuote auttaa järvien fosforikuorman pienentämisessä, kun kalastuksen sivutuote saadaan hyötykäyttöön ihmisravinnoksi.

Tuote sisältää muun muassa lahnaa, säynettä ja pasuria vaihtelevissa määrin. Se on joustava raaka-aineen saatavuuden mukaan ja lisää ihmisravinnoksi hyödynnettävän kalan osuutta esimerkiksi nuotanvedossa. Tuote maistuu hyvälle ja sillä voidaan korvata tonnikala ruoanlaitossa. Tonnikalan tavoin tuotteen voi myös syödä sellaisenaan purkista. Myös tuotteessa käytetty rypsiöljy on kotimaista, joten tuote nostaa elintarvikealalla kotimaisuusastetta.

Suomalaisen ruoan päivä

Suomalaisella ruoalla ei ole ennen ollut omaa juhlapäivää. Asia muuttui vuonna 2019, kun Hyvää Suomesta -merkin alle lanseerattiin Suomalaisen ruoan päivä, jota juhlistetaan tästä lähtien aina 4. syyskuuta.

Elintarvikeala liittyy teemapäivänä yhteen juhlistamaan Suomalaisen ruoan päivää: teolla on iso merkitys alan yhtenäisyyden kannalta. Samalla teko konkretisoi suomalaisen ruoan tärkeyttä ja ainutlaatuisuutta.
Päivästä tehdään vuosittainen perinne ja sen alla nostetaan esille suomalaisen ruoan tärkeyttä eri kulmista.

Valio, Maitoketjun hiilijalanjäljen nollaus vuoteen 2035 mennessä

Ilmastonmuutos on globaali haaste, joka nosti viime vuoden aikana arjen ruokavalinnat, erityisesti maidon- ja naudanlihantuotannon päästöjen kautta esille mediassa. Sen sijaan, että maidontuotanto nähtäisiin tulevaisuudessa ilmastopahiksena, Valio haluaa omilla teoillaan vaikuttaa tilanteen muuttamiseen paremmaksi ja olla osa ratkaisua.

Syksyllä 2018 Valio ilmoitti tavoitteekseen nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä, ja lähti rakentamaan omaan ketjuunsa liittyviä ratkaisuja. Samalla nollataan sivutuotteena syntyvän naudanlihan hiilijalanjälki. Nurmipeltoihin sidotaan ilmasta nykyistä enemmän hiilidioksidia, lannasta tehdään biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita ja soista raivattujen turvepeltojen päästöjä sekä lehmien metaanipäästöjä vähennetään.

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää