Paremmalla sääntelyllä kasvua elintarviketeollisuudelle
Elintarviketeollisuus on Euroopan säännellyin ala. Suuntauksena EU:ssa ja Suomessa on, että esille nousevia asioita ratkotaan luomalla uutta lainsäädäntöä ja uusia viranomaisohjeita. Siksi jo ennestään runsas elintarviketeollisuuden säädösympäristö laajenee ja tiukkenee edelleen. Sääntelyä tarvitaan yhteiskunnan toimivuuden takaamiseksi, mutta ylimitoitettuna se vie arvokkaita voimavaroja sekä yrityksiltä että julkiselta sektorilta.
Liiallinen sääntely haitaksi EU:n kilpailukyvylle
Yritykset eivät tingi lainsäädännön noudattamisesta. Lisääntyvät, toisinaan ristiriitaiset ja vaikeaselkoiset säädökset voivat kuitenkin aiheuttaa kohtuutonta lisätyötä ja huomattavia kustannuksia. Ne myös kasvattavat kynnystä tuoda uusia tuotteita markkinoille. Ylimitoitettu sääntely ei ole vain Suomessa ongelma, vaan se haittaa koko EU:n kilpailukykyä.
ETL:n kanta sääntelyyn
- Elintarvikkeita koskevien eri säädöksissä olevien määrittelyjen, luokittelujen ja termien on oltava yhdenmukaisia, selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Kun säädöksiä laaditaan, kokonaisuutta on tarkasteltava myös elintarvikealan toimijoiden kannalta.
- Elintarvikkeita koskevien vaatimusten on perustuttava tieteelliseen arvioon ja vaatimusten on oltava yhdenmukaisia EU:ssa. Kansallisia poikkeuksia ja lisävaatimuksia ei pidä laatia, ellei niiden tarvetta ole arvioitu riittävästi.
- Elintarvikkeita koskevaan lainsäädäntöön ei pidä luoda yksityiskohtaisia luetteloita tuotteista tai valmistusmenetelmistä. Hyvin yksityiskohtaiset määritelmät estävät kuluttajien tarpeisiin perustuvan tuotekehityksen ja paikallisen ruokakulttuurin huomioimisen. Ne eivät myöskään ota huomioon teknologian kehitystä ja luovat lainsäädännölle jatkuvan päivitystarpeen.
- Uutta lainsäädäntöä ei pidä laatia harvalukuisten rikkomusten vuoksi. Ensisijaisesti on selvitettävä, onko joissakin jäsenmaissa olemassa olevien säädösten toimeenpanossa tai valvonnassa ollut puutteita tai ovatko rangaistukset säädösten rikkomisesta riittävät.
- Lainsäädäntövaatimuksia on purettava, jos niiden laatimisen taustalla olleet perusteet ovat muuttuneet tai poistuneet.
Vapaaehtoinen itsesääntely ohjaa yrityksiä
Yritysten omaehtoinen itsesääntely on hyvä tapa viedä asioita haluttuun suuntaan ilman raskasta lainsäädäntömenettelyä. Yritykset toimivat itsesääntelyohjeiden mukaisesti, koska ne haluavat varmistaa asiakkaiden ja kuluttajien luottamuksen ja toimia vastuullisesti.
Elintarviketeollisuus on laatinut monia itsesääntelyohjeita. Ensimmäistä kertaa vuonna 2004 Suomessa käyttöön otetut elintarvikkeiden markkinointiviestinnän suositukset pohjautuvat yhteiseurooppalaiseen ohjeistukseen. Edelleen alan yritysten ohjenuorana toimivia suosituksia on päivitetty vuosien mittaan. Lisäksi ala on laatinut hyvät toimintatavat naudan-, sian- ja broilerinlihan tuotannolle. Viimeisimpiä esimerkkejä elintarviketeollisuuden itsesääntelystä on metsämarjanpoiminnan itsesääntelymekanismi.
Elintarviketeollisuuden yhteisten ohjeistusten lisäksi yritykset noudattavat omia ohjeistuksiaan. Alan yhteisiin itsesääntelyohjeisiin voit tutustua täällä.
