29.05.2019

Vastuullista ja ravitsevaa – miten arvioida ruuan ympäristövaikutuksia?

Ruuan ympäristövaikutuksista keskusteltaessa etenkin lihan ja maidon tuotantoon ja kulutukseen liittyvät kysymykset ja väittämät ovat nousseet pinnalle. Vaikka tietoa ja väittämiä ympäristövaikutuksista on saatavilla runsain mitoin, tiedonsaanti ruuan päästövaikutuksista on vaikeaa, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Merja Saarinen.

Ruuantuotannon vaikutuksia ympäristöön ei voida kieltää: Luken mukaan ruuan osuus suomalaisten kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä on 16 prosenttia. Väliä on kuitenkin sillä, minkälaista ruokaa kulutetaan ja tuotetaan ja mihin kulutuksen ja tuotannon vaikutuksia verrataan.

Karjatalous vaikuttaa eri paikoissa eri tavoin

Luonnonvarakeskuksen johtava tukija Perttu Virkajärvi sanoo, että keskustelua etenkin naudanlihan ympäristövaikutuksista sekoittaa usein globaalien ongelmien yleistäminen suomalaiseen tuotantoon. Suomessa nauta kasvatetaan pääosin nurmipelloilla ja ruokitaan usein sisätiloissa. Toisenlainen kasvatustapa esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Amerikassa aiheuttaa muun muassa maaperän eroosiota.

Suomessa merkittävimmät nautatalouden aiheuttamat haitat tulevat Virkajärven mukaan kasvihuonekaasupäästöistä ja rehevöitymisestä. Sen sijaan globaalit karjatalouden aiheuttamat ongelmat kuten ylilaidunnus, liiallinen vedenkäyttö tai antibioottien ja hormonien käyttö eläinten kasvatuksessa eivät ole Suomessa ongelmia. Ympäristölle parempi valinta olisikin suosia kotimaista naudanlihaa ja maitoa.

Maidon ja lihan ympäristövaikutuksia pyritään myös hillitsemään Suomessa. Esimerkiksi osa suomalaisista lihan- ja maidontuottajista pyrkii jo tuotannossaan hiilineutraaliuteen esimerkiksi suosimalla niin kutsuttua hiiliviljelyä. Tällä tarkoitetaan viljelytoimenpiteitä, jotka edistävät hiilen varastoitumista maaperään ilmakehään ajautumisen sijaan.

Kulutustottumuksilla ratkaiseva merkitys

Kulutustottumuksilla voidaan myös vaikuttaa, mutta ympäristölle parempi vaikutus tuleekin yllättäen energiankulutuksesta ruuankulutuksen sijaan. Virkajärven vertailun mukaan talouden sähkön vaihtaminen vihreään sähköön vähentää päästöjä seitsenkertaisesti naudanlihasta luopumiseen verrattuna.

Kulutussähkön vaihto vihreään on myös huomattavasti maidonkulutuksen lopettamista tehokkaampaa: tämä vähentää päästöjä 17 kertaa enemmän kuin maitotuotteiden pois jättämien.

– Lihansyönti tai lentäminen eivät ole ongelman ydin, fossiilisen energian käyttö ja metsäkato sen sijaan ovat, Virkajärvi sanoo.

Vastuullisuuskeskustelussa tulisi lisäksi muistaa, että ruuan tärkein tehtävä on toimia ihmisen polttoaineena, ravintona. Tutkija Merja Saarisen mukaan hyvä ravitsemus on myös keskeinen vastuullisuuskysymys, vaikka se jää toisinaan huomioimatta.

– Muutosta tarvitaan, mutta kestävä muutos tarvitsee tuekseen luotettavaa ja monipuolista tietoa, Saarinen muistuttaa.

Tiedossa on esimerkiksi, että ilmastolle ystävällisimmät ruoka-aineet eivät välttämättä yksinään täytä kaikkia ravintoainetarpeita. Yhtä oikotietä ympäristöystävälliseen ja ravitsemuksellisesti oikeanlaiseen onneen ei siis ole – ravintoaineet tulisi saada useasta lähteestä.

Artikkelissa on hyödynnetty taustana Elintarvikepäivässä 2019 puhuneiden Luken johtavan tutkijan Perttu Virkajärven ja tutkija Merja Saarisen puheenvuoroja.


Kuva: 1
23rf.com

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Lehdistötiedotteet

Tilaa ETL:n lehdistötiedotteet suoraan sähköpostiisi tästä.