09.06.2021

Terveysvero ei ohjaisi kulutusta mutta näivettäisi ruokasektoria

Olisi kohtuutonta määrätä elintarvikesektori kantamaan kokoaan huomattavasti suurempaa osaa valtion verotuloista.

Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 4.6.2021

Terve paino ry:n puheenjohtaja Pertti Mustajoki kommentoi (HS 31.5.) lentolippujen hinnoittelua matkustajan painon perusteella epäeettiseksi ja totesi, ettei lihavia kansalaisia voida syyttää ylimääräisistä kiloista. Ylipainon yleistyminen epidemiaksi johtuu hänen mielestään epäterveellisten ruokien ja juomien tavattoman runsaasta tarjonnasta. Hän vaati valtiota suojelemaan kansalaisia epäterveellisiltä elintarvikkeilta ja säätämään kulutusta vähentävän haittaveron.

Myös uusi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) on lähes ensitöikseen ilmoittanut, että valtiovarainministeriö selvittää terveysveron käyttöönoton Suomessa.

Terveyden edistäminen on kokonaisuus, joka muodostuu ruokavaliosta, elintavoista, suotuisasta elinympäristöstä sekä oikea-aikaisesta ohjauksesta ja palveluista. Ruokia ja juomia valmistavat yritykset ovat yksi toimija ruokaympäristössämme ja kantavat osaltaan vastuuta ihmisten hyvinvoinnista.

Tuotekehitystä elintarvikeyrityksissä ohjaavat hyvän ravitsemuksen periaatteet. Ne ovat yrityksille keskeinen kilpailukeino ja maailmanlaajuinen trendi. Valikoimiin tuodaan uusia, kuluttajien toiveiden mukaisia tuotteita, ja reseptiikkaa tarkastellaan säännöllisesti.

Viestinnässään yritykset muistuttavat ruoan nauttimisen kohtuullisuudesta ja auttavat hahmottamaan esimerkiksi ihanteellisia annoskokoja kehittämällä pakkauksia ja pakkausmerkintöjä. Merkitystä on myös tuotteiden esillepanolla ruokakaupoissa.

Kulutusta ohjaavilla veroilla ei ole todettu erityisen tehokasta ohjaavaa vaikutusta. Ei myöskään ole takeita, että vero muuttaisi juuri niiden kuluttajien käyttäytymistä, jotka aiheuttavat terveydenhuollolle eniten lisäkustannuksia.

Terveysperusteinen vero, jonka toteuttamisen käytännössä valtiovarainministerikin myöntää erittäin vaikeaksi ja jollaisista on aiemminkin jouduttu Suomessa luopumaan pian säätämisen jälkeen, osuisi tasaverona kaikkein voimakkaimmin pienituloisiin kansalaisiin. Suurempituloisille vero olisi suhteellisesti kevyempi.

Terveysvero ei näivettäisi ainoastaan ruoka- ja juomayrityksiä vaan iskisi koko suomalaiseen elintarvikeketjuun alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen, päivittäistavarakauppaan sekä matkailu- ja ravintolapalveluihin. Ketjun kaikkien toimijoiden kyky maksaa veroja ja työllistää Suomessa heikkenisi.

Olisi kohtuutonta määrätä elintarvikesektori kantamaan kokoaan huomattavasti suurempaa osaa valtion verotuloista. Jo nyt ruokia ja juomia verotetaan ankarasti. Verokertymän alan valmiste- ja arvonlisäveroista tänä vuonna ennakoidaan olevan peräti 4,3 miljardia euroa, mikä vastaa 15:tä prosenttia alan liikevaihdosta. Joka kymmenes veroeuro Suomen kansantaloudessa on peräisin ruokasektorilta.

Yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä, vaan ruokavalion kokonaisuus ja elintavat ratkaisevat. Monipuoliseen ja tasapainoiseen ruokavalioon mahtuu myös sokeria, rasvaa ja suolaa sisältäviä herkuttelutuotteita kohtuudella nautittuna. Tällaisten tuotteiden valmistus, myynti ja markkinointi ovat sallittuja ja laillisia tapoja harjoittaa elinkeinoa.

Heli Tammivuori
Marleena Tanhuanpää
johtajia, Elintarviketeollisuusliitto

Lue lisää:

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Lehdistötiedotteet

Tilaa ETL:n lehdistötiedotteet suoraan sähköpostiisi tästä.