11.06.2020

Pellolta pöytään -strategia ohjaa lähivuosien ruokapolitiikkaa EU:ssa

Suomessa tuotetaan ruokaa pitkälti jo nyt niillä toimintatavoilla ja vahvuuksilla, joita Euroopan komissio nostaa ratkaisuiksi kestävän tulevaisuuden ruokapolitiikassaan. On tärkeää, että elintarviketeollisuuden osaamista hyödynnetään sääntelyä uudistettaessa.

Euroopan komissio julkaisi toukokuun lopulla Pellolta pöytään -strategian, joka tähtää oikeudenmukaiseen, terveelliseen ja ympäristöystävälliseen ruokajärjestelmään. Samaan aikaan julkaistiin myös EU:n biodiversiteettistrategia.

Niiden kummankin halutaan vahvistavan toisiaan ja yhdistävän koko unionin toimimaan kohti vastuullista, kilpailukykyistä ja kestävää tulevaisuutta osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal). Pellolta pöytään -strategialla pyritään vastaamaan myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Komissio haluaa nostaa ruuantuotannon kestävyysvaatimusten tasoa konkreettisilla tavoitteilla sekä viedä uutta vaatimustasoa eteenpäin myös globaalisti. Kestävyys kattaa laajasti koko ruokaketjun pitäen sisällään taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristökestävyyden lisäksi terveyden edistämisen.

Ruokaturvaa ja vuoropuhelua yritysten kanssa

Pellolta pöytään -strategiassa otetaan huomioon yhteiskuntia tänä keväänä koetelleen koronapandemian tuomat vaikeudet. Kriisi on nostanut keskiöön huoltovarmuuden merkityksen ja toimivan ruokajärjestelmän

Elintarviketeollisuusliitto on tyytyväinen, että komissio aikoo kehittää varautumissuunnitelmaa elintarvikehuollon ja -turvan varmistamiseksi kriisiaikoina. Siihen tarvitaan avointa yhteistyötä koko ruokaketjussa.

Mutta vaikka koronakriisi on osoittanut ruokajärjestelmän kestävän hyvin häiriöitä ja kuluttajille on pystytty tarjoamaan turvallisia ruokia ja juomia kohtuuhintaan, ruokaturvaa ja kestävyyttä on tarkasteltava laaja-alaisesti myös ilmastomuutos huomioiden.

Ruoka on erittäin laaja-alainen aihe, joten ruokapolitiikkakin sisältää paljon osa-alueita. Kokonaisvaltainen strategia on myönteinen askel kohti EU:n yhteistä ruokapolitiikkaa.

On erityisen tärkeää, että strategiaan kirjatuista asioista ja toimenpiteistä käydään aktiivista vuoropuhelua elintarviketeollisuuden kanssa, jotta ruokaturva, elintarvikkeiden turvallisuus, talouden elpyminen ja kestävyys eivät vaarannu. Elintarvikeyritykset tuntevat kuluttajat hyvin, ja tätä osaamista on tärkeä hyödyntää.

Tarvitaan myös kattavia vaikutusarviointeja eri näkökulmista, myös elintarvikeyritysten, jotta muuttuva lainsäädäntö olisi toimivaa ja palvelisi tarkoitustaan.

Toimenpiteet nojaamaan tutkittuun tietoon

Myönteistä on, että komissio miettii keinoja, joilla voidaan tukea kuluttajia terveellisiin ja kestäviin ruokavalintoihin sekä nauttimaan tasapainoisesta ruokavaliosta osana terveellistä elämäntapaa.

Politiikkatoimien pitää kuitenkin nojata tutkittuun tietoon ja tieteellisiin arviointeihin. Nyt tällainen tarkastelu puuttuu joiltakin strategiaan kirjatuilta toimenpiteiltä, esimerkiksi ehdotukselta asettaa tietyille ravintoaineille enimmäismääriä. Mitä tämä kirjaus tarkoittaisi käytännössä, jää vielä epäselväksi.

Kuluttajilla tulee olla valinnanmahdollisuuksia erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin, ja yritysten tulee voida valmistaa maukkaita tuotteita. Kaikilla elintarvikkeilla on roolinsa ruokavaliossa, kun niitä kulutetaan vastuullisesti!

Yritysten vastuullisuuteen luotettava

Moni aihe ruokapolitiikan uudistamisessa vaatii vielä perusteellisia keskusteluja komission ja sidosryhmien välillä. On yhtäältä esimerkiksi ymmärrettävää, että elintarvikepakkauksiin kaivataan EU-tason yhtenäistä ravintoarvomerkintää. Toisaalta vapaaehtoisten, kuluttajille vuosikymmenten aikana tutuiksi tulleiden kansallisten merkintöjen, kuten suomalaisen Sydänmerkin, pitäisi edelleen voida ohjata kuluttajien valintoja.

On myös turvattava yrityksille mahdollisuudet vapaaseen kaupalliseen viestintään ja luotettava yritysten haluun vastata kuluttajien vaatimuksiin vastuullisesta toiminnasta vapaaehtoiselta pohjalta.

Pakkausmateriaalien käyttöä on paikallaan vähentää, mutta samaan aikaan on erittäin tärkeää pitää yllä EU:n korkeita elintarviketurvallisuusstandardeja ja vähentää ruokahävikkiä, missä pakkauksilla on keskeinen rooli. Samoin on varmistettava, ettei mennä ojasta allikkoon tarkistettaessa esimerkiksi päiväysmerkintöjen sääntöjä.

Ennustettavuutta säädösympäristöön

Komissio korostaa ruokapolitiikan tavoitteissaan – aivan oikein – kestävyysnäkökulmia, tuotevalikoiman monimuotoisuutta, kohtuuhintaisuutta ja elintarviketurvallisuutta. Ne luovat kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen mahdollisuuksia elintarviketeollisuudelle.

EU:n yhtenäismarkkinoiden merkitystä soisi korostettavan enemmän. Ennustettava säädösympäristö ja innovaatioihin kannustava toimintaympäristö ovat avaintekijöitä suomalaisen ja eurooppalaisen elintarviketeollisuuden menestykselle.

Suomalaisessa ruuantuotannossa toteutuu jo nyt valtavasti juuri niitä vahvuuksia ja toimintatapoja, joita komissio nostaa strategioissaan ratkaisuiksi kestävään tulevaisuuteen ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Näitä vahvuuksia on pidettävä esillä aktiivisesti ja turvattava niiden osaaminen myös tulevaisuudessa. Elintarviketeollisuus on osa ratkaisua tiellä kestävään kehitykseen.

Linkkejä ja lisätietoa:

Lisätietoja

Johtaja
Marleena Tanhuanpää
zneyrran.gnauhnacnn@rgy.sv
040 528 2207
@martanhuanpaa

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Lehdistötiedotteet

Tilaa ETL:n lehdistötiedotteet suoraan sähköpostiisi tästä.