27.06.2019

EU:n sisämarkkinat satakertaistavat ruokaviennin mahdollisuudet

Suomalainen elintarviketeollisuus hyötyy vahvoista sisämarkkinoista, joilla kauppaa käydään ilman esteitä ja huolehditaan sääntelyn tolkullisuudesta.

EU:n jäsenmaana Suomi on mukana yli 500 miljoonan asukkaan sisämarkkinoilla, joilla pelataan yhdessä sovituilla säännöillä ja noudatetaan samaa lainsäädäntöä. Ihmiset, pääomat, tavarat ja palvelut saavat liikkua vapaasti maasta toiseen eikä tulleja tai muita kaupanesteitä ole.

Sisämarkkinoiden ansiosta suomalaisille elintarvikeyrityksille avautuvat huikeat, yli sata kertaa suuremmat markkinat kuin kotimaassa. EU:n alueella asuu ostovoimaisia kuluttajia, joita laadukkaat suomalaiset elintarvikkeet kiinnostavat.

Sisämarkkinat ovatkin erityisen iso mahdollisuus Suomen elintarvikeviennille. EU-maat ovat jo nousseet ruokavientimme suurimmaksi kohdealueeksi: viime vuonna 1,6 miljardin euron elintarvikeviennistä peräti 69 prosenttia suuntautui EU:hun. Viennin päämarkkinoiden ja kasvun uskotaan löytyvän Euroopasta myös tulevina vuosina.

Kova kilpailu vaatii yrityksiltä kovaa kuntoa

Tavaroiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla tarkoittaa luonnollisesti myös sitä, että elintarvikkeita saa tuoda rajojen yli vapaasti. Tuonti EU-maista Suomeen on kasvanut ja meille tuodaan ruokaa etenkin Saksasta, Ruotsista, Alankomaista ja Tanskasta.

Vaikka suomalaisten elintarvikeyritysten tuotanto nojaa pääasiassa kotimaisiin raaka-aineisiin, tarvitaan myös tuontipanoksia, kuten kasvinsuojelu-, torjunta- ja säilöntäaineita, öljykasvin siemeniä, valkuaisrehuja sekä hedelmiä ja vihanneksia. Sujuva kaupankäynti ilman tulleja ja luottamus siihen, että EU:n laatukriteerit täyttyvät, ovat etu eurooppalaisille yrityksille.

Niin huikeita vientimahdollisuuksia kuin puolen miljardin kuluttajan sisämarkkinat tarjoavatkin, ne asettavat samalla suomalaiset elintarvikeyritykset alttiiksi erittäin kovalle kilpailulle.

Markkinoilla pärjääminen ja vientikauppojen voittaminen edellyttävät jatkuvaa toiminnan tehostamista, erikoistumista, tuotannon laadun ja tuotevalikoiman kehittämistä sekä suomalaisen tuotannon ainutlaatuisuuden esilletuomista. Jos pärjää sisämarkkinoilla, pärjää muuallakin.

Elintarvikealaa säännellään massiivisesti – jopa kirjasinkokoa

Liiketoiminta elintarvikealalla vaatii paljon lainsäädäntöosaamista, ollaanhan tekemisissä ruuan, raaka-aineiden ja tuotantoprosessien turvallisuuden, ympäristövaikutusten ja eettisyyden kanssa.

Alaa on sanottu EU:n säädellyimmäksi. Ison-Britannian brexit-valmistelujen yhteydessä säännökset laskettiin ja niiden lukumääräksi saatiin peräti 1 200!

Valtaosa elintarvikealaa koskevasta lainsäädäntökehyksestä laaditaan ja siitä päätetään EU:ssa. Säädökset ovat lähes kokonaan asetuksia eli ne tulevat voimaan kaikissa jäsenmaissa sellaisenaan ja samanaikaisesti. Ne koskevat joko koko toimialaa tai jotakin tiettyä tuotannonalaa.

Elintarviketeollisuus joutuu ottamaan huomioon toiminnassaan muun muassa säädökset elintarvikkeiden turvallisuudesta, tuotantoprosessien laadusta, tuotantolaitosten tarkastamisesta, tuotteiden jäljitettävyydestä ja kuluttajille annettavista tiedoista.

Määräyksiä on jopa siitä, miten ja minkä kokoisella fontilla tiedot elintarvikkeen ravintoarvoista ilmaistaan, mitä saa kutsua suklaaksi, maidoksi tai viiniksi, miten viranomaisten pitää valvoa teurastamotoimintaa ja mitkä lisäaineet ovat sallittuja missäkin tuotteessa.

Lainsäädännön valmistelussa pidettävä puolensa

Sisämarkkinoiden toimivuutta eivät takaa vielä yhdessä laaditut pelisäännöt, vaan niiden yhdenmukainen toimeenpano ja noudattaminen.

Hyvin harkittu ja valmisteltu sääntely luo yrityksille tasavertaiset kilpailuolosuhteet, kun taas kehnosti valmisteltuna lainsäädäntö aiheuttaa hallinnollista taakkaa ja synnyttää turhia lisäkustannuksia. Sääntely voi olla EU:lle ja sen jäsenmaille parhaassa tapauksessa kilpailutekijä, joka kannustaa yrityksiä kasvuun ja kehittymiseen. Kehnoimmillaan se voi rohkaista siirtämään toimintaa kolmansiin maihin.

EU-jäsenyys toi Suomelle pääsyn unionin päätöksentekopöytiin. Jotta sääntely olisi suomalaisille yrityksille mahdollisimman tarkoituksenmukaista, Suomen pitää osallistua aktiivisesti EU:n päätöksentekoon ja pitää siellä ääntä meille tärkeistä asioista. Keskeinen viesti yrityksiltä kuuluu: sisämarkkinoita on edelleen vahvistettava ja sujuvoitettava.

Elintarvikealalla tarkoituksenmukainen sääntely on tarpeen, koska ruuan turvallisuudesta ei voida tinkiä missään tilanteessa. Emme tarvitse ”kurkkudirektiivejä” mutta emme myöskään liioittelua EU-säädösten tarpeettomuudesta.

EU on itsekin tunnustanut laadukkaan lainsäädännön merkityksen ja käynnistänyt hankkeita sääntelyn järkevöittämiseksi. Tuloksia alkanee näkyä pikkuhiljaa.

Sisämarkkinat menettävät heti tehojaan, jos EU-säädösten toimeenpano poikkeaa eri jäsenmaissa. Sen vuoksi katse pitäisi kääntää aina ensimmäiseksi olemassa olevan sääntelyn noudattamiseen eikä uuden sääntelyn laatimiseen, jos huomataan, että sisämarkkinat eivät toimi sujuvasti.

Suomen hyvistä toimintatavoista mallia muillekin

Mitä annettavaa elintarvikeasioissa pienellä Suomella, joka toimii EU:n puheenjohtajamaana heinä-joulukuussa 2019, olisi muulle Euroopalle?

Ainakin monia hyviä ruuantuotannon toimintatapoja, joissa olemme edelläkävijöitä. Eläinlääkkeitä esimerkiksi käytetään erittäin vähän ja salmonellan torjunta on maailman huippua. Tuotantoketju alkutuotannosta jalostukseen on läpinäkyvä.

Hyvät tuotantotavat ovat tulosta vuosikymmenten sitoutumisesta laadukkaaseen toimintaan, minkä vuoksi ne ovat vaikeasti kopioitavissa ja antavat Suomelle aitoa etua.

Vahvuus on sekin, että keskusteluyhteys elintarvikealan toimijoiden ja viranomaisten kesken on Suomessa mutkaton ja tiivis. Näkemyksiä kysytään ja kuullaan puolin ja toisin, mikä ei suinkaan ole arkipäivää kaikissa maissa. Välitöntä hallintokulttuuriamme ja pokkuroimatonta asennettamme saatetaan jopa kadehtia EU:ssa.

Elintarviketeollisuus on Euroopan jättiläinen

  • Elintarviketeollisuus on Suomessa neljänneksi suurin teollinen toimiala, mutta Euroopassa oikea jättiläinen. Se on suurin teollisuudenala, joka työllistää yhteensä 4,6 miljoonaa ihmistä ja tekee liikevaihtoa 1 109 miljardia euroa. Myös arvonlisällä mitattuna elintarviketeollisuus nousee EU:n kärkeen.
  • Alan EU-edunvalvontaa Brysselissä hoitaa FoodDrinkEurope. Siihen kuuluu jäseninä EU-maiden elintarviketeollisuuden etujärjestöjä sekä globaaleja elintarvikejättejä, kuten Coca Cola, Unilever ja Pepsi. Suomesta Elintarviketeollisuusliitto on FoodDrinkEuropen jäsen.
  • Lue FoodDrinkEuropen manifesti sisämarkkinoista

Lue myös:
Juha Vanhainen: Brysselissä tarvitaan leveitä hartioita

Lisätietoja

Toimialapäällikkö
Marika Säynevirta
znevxn.fnlarivegn@rgy.sv
040 736 2077
@MarikaSayne

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Lehdistötiedotteet

Tilaa ETL:n lehdistötiedotteet suoraan sähköpostiisi tästä.