17.05.2022

Annikka Hurme: Tulevaisuuden ruoka tuotetaan kestävästi, kannattavasti ja kiertotaloutta hyödyntäen

Kotimainen elintarvikeala on elänyt kahden viime vuoden ajan ennennäkemättömän turbulenssin keskellä, mutta pystynyt silti toimimaan häiriöttä ja virittämään toimintansa uusien vaatimusten mukaiseksi. Suomessa tarvitaan nyt poliittista tahtoa ruokaketjun toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Jos yritysten resurssit ja kyky investoida esimerkiksi korvaaviin energialähteisiin hupenevat, huoltovarmuutemme kärsii huomattavasti.

Suomalaisten ruokakauppojen hyllyt ovat pysyneet koko ajan täysinä, koulut ja päiväkodit saaneet tarvitsemansa elintarvikkeet oikeaan aikaan ja tehtaiden pyörät pyörineet, vaikka ensin koronapandemia muutti yhteiskuntaamme ja arkeamme ja helmikuussa Venäjän hyökkäys Ukrainaan laittoi maailman taas uuteen asentoon.

Pandemian kanssa samaan aikaan voimistui kuin varkain alkutuotannon ja maatalouden ankara kannattavuuskriisi. Sota Ukrainassa kiihdyttää kustannusten nousua entisestään.

– Pandemia osoitti, että olemme hyvin valmistautuneita poikkeustilanteisiin. Ruuan omavaraisuusaste on Suomessa noin 80 prosenttia. Huoltovarmuudessa olemme kuitenkin saaneet huomata, että jos valmistus ja vienti keskittyvät vain harvoille maille, syntyy riippuvuuksia, jotka aiheuttavat kriisitilanteissa suuria haasteita. Sodan myötä näin on käynyt esimerkiksi lannoitteiden ja energian saatavuudelle, Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja, Valio Oy:n toimitusjohtaja Annikka Hurme sanoi tänään Elintarvikepäivässä.

– Lisähaasteita ruuantuotannolle tuovat myös ilmastonmuutoksen vaikutukset eri puolilla maailmaa, hän muistuttaa.

Ruoka-alan toimijoilla on suuri vastuu ruuan riittävyydestä ja yhteiskunnan toimivuudesta poikkeustilanteissa. Kotimainen tuotanto ei silti välttämättä tarkoita omavaraisuutta, vaan omavaraisuus vahvistuu, kun tuotantoketjun varrella eri tekijöitä, kuten tuotantopanoksia, on saatavissa pitkälti kotimaasta.

– Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on juuri nyt vaikeaa ja kustannukset jatkavat nousuaan, elintarvikeyritysten investointikyvystä on huolehdittava. Jos kyky investoida hupenee, huoltovarmuutemme kärsii huomattavasti, Annikka Hurme painottaa.

– Meillä yrityksillä on sama tavoite kuin hallituksella: fossiilisista polttoaineista on päästävä siirtymään nopeaan tahtiin kohti omavaraisia, uusiutuvia energiamuotoja. Tarvitsemme poliittista tahtoa ruokaketjun toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Yritykset vievät kyllä muutosta eteenpäin, kunhan poliittinen ohjaus, kannustimet ja sääntely ovat oikeansuuntaisia ja pitkäjänteisiä.

Ennakkoluuloton tieteenalojen ja teknologioiden yhdistäminen on kotimaisen ruokatuotannon kehityksen kulmakivi. Suomalainen elintarviketeollisuus innovoi ja pystyy löytämään ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

– Tapamme tuottaa ruokaa kaipaa muutosta. Uskon, että uusien tuotantotapojen merkitys tulee korostumaan perinteisen, kestävän maanviljelyn rinnalla. Me suomalaiset voimme ottaa edelläkävijän roolin, kun Suomeen rakennetaan kestävää, kannattavaa ja kiertotalousratkaisuja hyödyntävää ruokajärjestelmää.

– Tulevaisuuden ruokalautanen on yhdistelmä perinteistä eläin- ja kasvipohjaista kuin myös uusilla innovatiivisilla tavoilla tuotetuista raaka-aineista tehtyä ruokaa. Ruoan tulee olla sekä ravitsevaa että maistuvaa, ja siihen liittyy aina myös sosiaalinen ulottuvuus, yhdessä oleminen, Annikka Hurme summaa.

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Lehdistötiedotteet

Tilaa ETL:n lehdistötiedotteet suoraan sähköpostiisi tästä.