Tiedote: Kotimaisten ruoka- ja juomatehtaiden sivuvirroista hyödynnetään kaikki

Elintarviketeollisuusliiton tekemän selvityksen mukaan Suomessa elintarviketeollisuudesta ei synny sellaista elintarvikeperäistä jätettä, jota ei voida hyödyntää. Elintarvikkeiden raaka-aineista valmistuksessa ylijäävää materiaalia eli sivuvirtoja hyödynnetään monin eri tavoin: esimerkiksi rehuna, lannoitteena tai kierrätyspolttoaineena.

”Elintarviketeollisuuden yritykset valmistavat laadukkaista raaka-aineista ruokia ja juomia, jotka näkyvät jokaisen suomalaisen ruokapöydässä. Harva tulee ajatelleeksi, että valmiit elintarvikkeet ovat kuitenkin vain osa kaikista elintarviketeollisuudesta syntyvistä tuotteista”, valottaa toimialapäällikkö Anna Vainikainen Elintarviketeollisuusliitosta.

Elintarviketeollisuuden sivuvirrat tarkoittavat tuotannossa syntyviä materiaalivirtoja, jotka eivät päädy varsinaiseen valmistettavaan tuotteeseen. Ne voivat olla raaka-aineen osia, joita Suomessa ei ole totuttu syömään, tai osia, jotka eivät sovellu valmistettavaan tuotteeseen tai elintarvikekäyttöön. Sivuvirtoja syntyy ruoka- ja juomatuotannossa väistämättä, ja alan yrityksillä pitkät perinteet niiden ohjaamisesta erilaisiin hyödyntämistarkoituksiin, jotta niissä olevat ravinteet ja energia saataisiin kiertoon.

Esimerkiksi rahkan valmistamisessa syntyy myös ravinnepitoista nestettä, heraa. Viljanjalostuksessa jyvien kuoret ovat yleinen sivuvirta. Muita yleisimpiä sivuvirtoja ovat hedelmien ja vihannesten kuoret, eläinperäiset sivutuotteet, maitohuuhde ja liete. Suomen elintarviketeollisuudesta syntyvien sivuvirtojen määrä on vuosittain satojatuhansia tonneja.

Hyvää ei heitetä pois

Ruokia ja juomia valmistavat yritykset voivat hyödyntää elintarvikekelpoisia sivuvirtojaan esimerkiksi kehittämällä niistä uuden tuotteen. Hyvä esimerkki on juuston ylijäämäpaloista valmistettu sulatejuusto. Elintarvikekelpoisia sivuvirtoja, joita suomalaiset eivät halua syödä, on myös mahdollista viedä maihin, joissa ne ovat osa ruokakulttuuria. Tällaisia ovat esimerkiksi ruhonosat, joita ei ole meillä totuttu syömään.

Yleisintä on hyödyntää sivuvirrat eläinten rehuna, joka on yrityksille myös usein kustannustehokkain vaihtoehto. Rehun lisäksi maatiloilla hyödynnetään sivuvirtoja muun muassa lannoitteina. Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana on yleistynyt mahdollisuus hyödyntää kasvis- ja eläinperäisestä jätteitä myös energiana sekä bio- ja kierrätyspolttoaineina.

”Kaikki elintarviketeollisuudessa syntyvät sivuvirrat pystytään hyödyntämään jollain tapaa, eikä kaatopaikalle ohjaudu käytännössä mitään. Lisääntynyt kiinnostus sivuvirtoihin ja niiden hyödyntämismahdollisuuksiin voivat tuoda alan yrityksille taloudellista hyötyä ja jopa uutta liiketoimintaa. Voidaankin sanoa, että ruuan jalostus, jos mikä on biotaloutta”, Vainikainen päättää.

Elintarviketeollisuusliitto teki kesän 2016 aikana selvityksen ruokia ja juomia valmistavien yritysten sivuvirtojen hyödyntämisestä. Selvitys perustuu liiton jäsenille lähetettyyn kyselyyn, haastatteluihin sekä VAHTI-järjestelmästä saatuihin tietoihin.

Elintarviketeollisuusliitto on mukana Kuluttajaliiton järjestämässä Hävikkiviikko-tempauksessa. ETL kertoo viikon aikana elintarviketeollisuuden roolista hävikin vähentämisessä ja kannustaa myös jäsenyrityksiään mukaan.