Käymisvaatimuksen poistuminen lainsäädännöstä ei tuo alkoholijäätelöä ruokakauppaan
Kotimainen alkoholijuomateollisuus pitää alkukesällä julkituotuja hallituksen linjauksia uudeksi alkoholilaiksi varsin tasapainoisena, eri näkökulmat huomioivana kompromissina. Alkoholijuomien valmistajien kannalta keskeisiä ovat uudistukset, jotka vastaavat valmistus-ja informaatioteknologisiin muutoksiin ja huomioivat yritysten kansainvälistymisen.
”Tärkeää on, että meillä Suomessa on vastuullisen liiketoiminnan mahdollistava kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kannustaa yrityksiä investointeihin ja tuotekehitykseen. Tämä on edellytys myös viennin kasvattamiselle”, Alkoholijuomateollisuusyhdistyksen asiamies Pekka Heikkilä toteaa.
Vaatimus valmistaa käymisteitse on menettänyt merkityksensä
Vähittäiskaupassa myytävien alkoholia 2,8–4,7 prosenttia sisältävien juomien pitää nykyisin olla valmistettu käymismenetelmällä.
”Käymisvaatimus on menettänyt merkityksensä, minkä voi hyvin todeta kaupan runsaisiin ja monivärisiin juomavalikoimiin perehtymällä. Valmistaville yrityksille käymisvaatimus kuitenkin aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia, ja viranomaisten on lähes mahdoton valvoa sitä. Valmistustaparajoitus on myös syrjivä, estää kilpailua ja vinouttaa juomien valikoimaa kuluttajalle”, Heikkilä kertoo.
Heikkilä myös muistuttaa, että kaikki juomien alkoholi on maatalousperäisistä raaka-aineista käymisteitse valmistettua, joten säädöksessä on ollut kyse vain siitä voiko alkoholikomponentin valmistaa erillisessä tuotantoprosessissa.
Faktoja alkoholikeskusteluun
Käymisvaatimuksen poistumisesta uuden alkoholilainsäädännön myötä käydään keskustelua, jossa ei aina kunnioiteta tosiasioita. Alla olevat faktat selventävät tilannetta.
- Käymisvaatimuksen poisto alkoholilainsäädännöstä ei mahdollista alkoholipitoisten jäätelöiden, mehujäiden tai jauheiden tuomista kauppoihin.
- Valmistustavalla ei ole vaikutuksia mainontasäädöksiin eikä sääntelyyn ja ohjeisiin tuotteiden esilläpidossa kaupoissa. Edelleenkään ei saa käyttää alaikäisiin vetoavia elementtejä, kuten kuvitusta.
- Keskustelussa käytetty ”limuviina” on harhaanjohtava termi. Se tulisi korvata sanalla juomasekoitukset. Juomasekoitukset ovat jo nyt luonteva osa Alkon ja ravintoloiden valikoimissa.
- Jatkuva rummutus ”limuviinoista” nostaa asiaa väärässä valossa esille ja voi pahimmillaan herättää turhaa kiinnostusta alaikäisissä.
- Juomasekoituksia ei ole kielletty missään EU-maassa. Kategoria on suhteellisen pieni ja tuotteet selkeästi aikuisille suunnattuja, laadukkaita ja hinnakkaampia tuotteita.
Alkoholijuomateollisuudelle vastuullisuus on hyvin tärkeää, eikä se ole ristiriidassa yritystoiminnan ja tuotevalikoiman kehittämisen kanssa.
”Juomien ominaisuuksien, laadun sekä käyttöyhteyden entistä parempi esiintuonti kehittää aidosti suomalaista juomakulttuuria ja pidemmän päälle ohjaa kulutusta haittoja vähentävään suuntaan”, Heikkilä painottaa.
Alkoholijuomateollisuusyhdistys seuraa Suomessa alkoholijuomia valmistavien yritysten toimintaedellytysten kehittymistä ja tuo esille alan näkökulman. Sen jäsenyritykset ovat Altia Oyj, Oy Gust. Ranin / Lignell & Piispanen, Hermannin Viinitila Oy, Pernod Ricard Finland Oy ja Pramia Oy. Yhdistys toimii Elintarviketeollisuusliiton yhteydessä.
» Takaisin
