Koko ruokaketjun kehittämiseen on satsattava talouskasvun aikaansaamiseksi

Elintarviketeollisuusliitossa ollaan tyytyväisiä Suomen uuden hallituksen tavoitteeseen, jossa Suomen taloutta pyritään tervehdyttämään. Liitto kuitenkin muistuttaa, että konkreettisiin toimenpiteisiin ryhdyttäessä on huolehdittava siitä, että Suomen työllisyys paranee ja kotimarkkinakysyntä vahvistuu. Tämä on pääasiassa kotimarkkinoilla toimivalle Suomen elintarviketeollisuudelle elinehto.

Pyrkimys yhteiskuntasopimukseen on hallituksen keskeinen tavoite. Jos työmarkkinoilla päästään sopuun, valtio luopuisi merkittävistä säästötoimenpiteistä ja veronkorotuksista, mikä tukisi myös kotimarkkinoiden toimivuutta. Elintarviketeollisuus on omalta osaltaan valmis edistämään yhteiskuntasopimuksen syntyä ja katsomaan, onko sitä kautta mahdollista parantaa alan hintakilpailukykyä.

Jotkut hallituksen kaavailemat toimenpiteet heikentävät elintarviketeollisuuden toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi kilpailullisesti eriarvoisen makeisveron mahdollinen laajentaminen ja korotus syventäisivät Suomessa toimivien yritysten ahdinkoa. Jotta Suomeen saadaan verotuloja ja työllisyyttä, makeisveron korotuksen lisäksi myös alkoholiveron korotuksesta on luovuttava.

Biotalouteen liittyvissä hallituksen linjauksissa ruoka nostetaan hyvin esille. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kotimaisten ruokien ja juomien tuotantoa ei edistetä, ellei koko ruokaketjun toimintaedellytyksiä paranneta. Elintarviketeollisuusliiton mielestä kehittämistoimenpiteet kohdistuvat nyt yksipuolisesti maatalouteen. Jotta hallituksen tavoite parantaa elintarvikkeiden kauppatasetta 500 miljoonalla eurolla toteutuu ja talouskasvua syntyy, on välttämätöntä satsata koko ruokaketjun kilpailukykyyn ja huolehtia viennin perusedellytyksistä.

Elintarviketeollisuus on huolissaan moninkertaisen valvonnan ja raskaan sääntelyn lisääntymisestä. Siksi pyrkimys muuttaa julkisen hallinnon toimintatapaa vähemmän byrokraattiseksi normeja purkamalla on tervetullutta.