Elintarviketeollisuusliitto kannustaa yrityksiä jodisuolan käyttöön
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut suosituksen, jolla turvataan suomalaisten jodin saanti. Elintarviketeollisuus on tyytyväinen saamiinsa toimintaohjeisiin, joita alalla on jo ehditty odottaa. Elintarviketeollisuusliitto kannustaa leipomoita siirtymään jodioidun suolan käyttöön. Myös muiden toimialojen toivotaan tutkivan mahdollisuuksia jodisuolan käyttöön.
– Suomalaisten jodin saannin turvaaminen on asia, joka on syytä ottaa vakavasti. Tuotteiden täydentäminen jodioidulla suolalla leipomoissa on merkittävä askel jodin saannin lisäämiseksi, toteaa elintarvikeasiantuntija Mari Lukkariniemi Elintarviketeollisuusliitosta.
Luontaisia jodinlähteitä ovat maito, kala ja kananmunat. Siksi esimerkiksi vegaaniruokavaliota noudattaville on hyvä, että jodin käyttöä suositellaan lisättäväksi nimenomaan leivässä.
– On suositeltavaa, että jodioitua suolaa aletaan käyttää elintarviketeollisuudessa vähitellen siellä, missä se on mahdollista. Yritysten on myös varmistettava teollisuuteen soveltuvan jodisuolan saatavuus. Tällä hetkellä saatavuus on hyvin rajallista, Lukkariniemi toteaa.
Jodioitua suolaa sisältäviä elintarvikkeita alkaa tulla myyntiin parin vuoden aikana. Jodisuolan käyttö leivissä ja muissa tuotteissa näkyy pakkausmerkinnöissä ja kauppojen irtomyyntitelineiden ainesosaluetteloissa.
– Yritykset alkavat valmistaa jodioitua suolaa sisältäviä tuotteita omien tuotekehitysaikataulujensa mukaisesti. Lisäksi yritykset huomioivat joulukuussa 2016 voimaan tulevan kansallisen voimakassuolaisuusmerkinnän vaatimukset. Aikatauluja yhteen sovittamalla säästytään usein toistuvilta pakkausmuutoksilta. Elintarviketeollisuus on juuri vuoden vaihteessa saanut päätökseen suuria ponnisteluja vaatineen EU:n elintarviketietoasetuksen mukaisen pakkausmerkintäuudistuksen, Lukkariniemi kertoo.
Kaikkiin Suomessa valmistettuihin elintarvikkeisiin jodioitua suolaa tuskin tulee muun muassa siksi, että täydentämisasioita tulkitaan eri maissa kovin eri tavoin. Jodiointi voi myös haitata vientiä. Kaikissa maissa ei esimerkiksi saa käyttää täydennettyä raaka-ainetta ilman raskasta byrokratiaa ja lupamenettelyä.
– Suomen viranomaiset antavat suosituksia elintarvikkeiden täydentämisestä käytännönläheisesti. Niiden avulla on aiemminkin varmistettu kansallisesti kriittisten ravintoaineiden riittävä saanti. Maitojen ja rasvalevitteiden D-vitaminointi ovat tästä onnistuneita esimerkkejä, kiittelee Lukkariniemi.
Lisätiedot: Elintarvikeasiantuntija Mari Lukkariniemi, p. 040 171 9070
» Takaisin