Palvelukeskittymiin sijoitetut pakkausjätteiden vastaanottopisteet tavoittavat ihmiset parhaiten

Pakkausjätteiden vastaanottopisteet tavoittavat kuluttajat parhaiten, kun ne sijaitsevat ihmisten luonnollisten kulkureittien varrella, kauppojen tai muiden palvelukeskittymien yhteydessä. Näin sijoitetut keräyspisteet ovat tehokkaita myös ympäristön kannalta sekä keräysmäärissä ja -kuluissa mitattuna.

Muun muassa nämä seikat selviävät vuonna 2012 toteutetusta pilottihankkeesta, joka kartoitti kotien pakkausjätteiden alueellisten keräyspisteiden ja kaupan yhteydessä olevien ekopisteiden toimivuutta.

– Pilottihanke antoi paljon tietoja, joita voidaan käyttää, kun mietitään miten käytettyjen pakkausten vastaanotto kannattaisi jatkossa järjestää eri puolilla Suomea. Tavoitteena oli löytää sekä ympäristön että kustannusten kannalta tehokas ja samalla mahdollisimman monia ihmisiä hyvin palveleva toimintamalli, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Annukka Leppänen-Turkula toteaa.

Pilottiselvityksen taustalla on tuore jätelaki, joka edellyttää myös kotitalouksien pakkausjätteiden vastaanoton kehittämistä. Vastaanottovelvoite astuu voimaan toukokuussa 2014. Jätelain asetuksia valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriössä.

Kaupan yhteydessä oleva Ekopiste suosituin ja tehokkain

Asumistiheys ja keräykseen saatavan materiaalin määrä vaihtelevat merkittävästi eri puolilla maata. Vähäisimmät määrät kuluttajapakkauksia saadaan asuinalueiden tai pienten taajamien pienistä, erillisistä keräyspisteistä. Ne ovat myös kalliimpia ylläpitää kuin palvelukeskittymien keräyspisteet, joihin karttuu paljon pakkausjätettä.

Olennaista on löytää kuluttajien pakkausten vastaanotolle toimintamalli, joka vastaa tähän haasteeseen ja huomioi joustavasti alueelliset erot. Pilotti osoitti, että keräyspisteiden sijainnilla ja selkeillä lajitteluohjeilla on merkitystä.

– Vastuullisesti mitoitettu ja järkevästi sijoitettu keräyspisteiden verkosto tuottaa kierrätyskelpoista materiaalia ilman kohtuutonta ympäristörasitetta, Leppänen-Turkula painottaa.

Pilotin yhteydessä tehdyn kuluttajakyselyn mukaan keräysjärjestelmistä selvästi suosituimmat ovat juomapullojen pantillinen palautusjärjestelmä ja kaupan yhteydessä oleva Ekopiste. Molempia käytti noin 75 % vastaajista. Taloyhtiön kiinteistökeräys (57 %) ja miehittämätön aluekeräyspiste (40 %) olivat selvästi vähemmän käytettyjä vaihtoehtoja kotien pakkausjätteille.

Selkeillä ohjeilla laadukkaampaa materiaalia kierrätykseen

Pilotti osoitti, että selkeät ja ymmärrettävät ohjeet vaikuttavat palautettavien pakkausten laatuun. Kierrätyksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että keräykseen saadaan riittävän puhdasta, lajitteluohjeita vastaavaa materiaalia. Huono lajittelu lisää myös hygieniahaittoja ja pisteen epäsiisteyttä.

Yllätyksiäkin pakkausmateriaalien analyysi tarjosi. Esimerkiksi pienmetallista yli puolet oli muita metalliesineitä kuin metallipakkauksia. Metallipakkausten pieni osuus yllätti. Tulevaisuudessa tuottajavelvollisten yritysten ja kuntien yhteistyötarve korostuukin erityisesti metallinkeräyksessä, kun puolet kerätystä metallista eli pakkaukset on tuottajien ja toinen puoli metallista kuntien vastuulla.

Analyysi kertoi myös, että muovipakkausten joukossa oli epäpuhtauksia jopa 25 prosenttia riippumatta kerättävän muovin laadusta tai erilaisista ohjeistuksista. Tämä selvisi, kun eri alueilla kerättiin erilaisia muovipakkauksia. Kartongin osalta tulokset olivat hyviä sekä lajittelun että puhtauden suhteen.

Loppuraportti saatavilla netissä

Pilottihankkeen loppuraportti valmistui tammikuussa 2013 ja se on luettavissa Pakkausalan Ympäristörekisterin sivuilla osoitteessa www.pyr.fi.

Tampereen kaupunkiseudulla, Kuopiossa ja Lapinlahdella vuonna 2012 toteutetussa pilottihankkeessa selvitettiin ekopisteiden toimivuutta ja toiminnan kustannuksia, kerätyn materiaalin laatua, logistiikan vaihtoehtoja ja kuluttajien mielipiteitä. Samalla tuotettiin tietoa jätelain asetusten valmistelua varten. Pilotissa oli mukana 20 alueiden ekopistettä. Kartongin, lasin ja metallin lisäksi pilotissa kerättiin uutena keräyslajina muovipakkauksia.

Ekopisteiden pilottihankkeessa olivat mukana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Päivittäistavarakauppa ry, Jätelaitosyhdistys ry, Kaupan liitto, Elintarviketeollisuusliitto ETL, sekä pakkausalan tuottajayhteisöt Suomen Keräyslasiyhdistys ry, Suomen Uusiomuovi Oy, Mepak-Kierrätys Oy ja Suomen Kuitukierrätys Oy. Pilottiin osallistuivat myös Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Jätekukko Oy ja johtoryhmässä olivat mukana ympäristöministeriö ja Pirkanmaan ELY-keskus. Lataa tästä: Ekopistepilotin loppuraportti (pdf 180 kt)

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Annukka Leppänen-Turkula, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, puh. 050 569 9185, annukka.leppanen-turkula@pyr.fi
Johtaja Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa ry, puh. 0500 422 216, ilkka.nieminen@pty.fi
Toimialapäällikkö Anna Vainikainen, Elintarviketeollisuusliitto ry puh. 050 583 0478, anna.vainikainen@etl.fi

Lisätietoja alueellisesta keräyksestä Tampereella:
Viestintäpäällikkö Sinikka Jalo, Pirkanmaan Jätehuolto Oy
puh. 050 553 6941, sinikka.jalo@pirkanmaan-jatehuolto.fi