Alkoholiveron korotukset kohdennetaan oluelle ja makeisveron korotukset virvoitusjuomille

Alkoholiveron korotukset kohdennetaan oluelle ja makeisveron korotukset virvoitusjuomille

Hallituksen uudessa alkoholiveroesityksessä oluen, siiderin ja long drink -juomien alkoholiveroa aiotaan nostaa 15 prosenttia. Korotus painottuu kotimaisen panimoteollisuuden valmistamiin mietoihin alkoholijuomiin, kun vahvempien alkoholijuomien vero nousee vain 10 %. Makeisveron korotuksista valtaosa painottuu virvoitusjuomiin, jotka ovat myös panimoteollisuuden tuotteita. Samalla keskustellaan keskioluen laimentamisesta. Yhden kotimaisen teollisuudenalan kuorma on suhteeton.

Veronkorotus nostaa myös tuotteen arvonlisäveroa. Tällä hetkellä oluen litrahinnasta kaupassa 60–80 % on jo veroja. Edellisen kerran oluen veroa nostettiin 10 % syksyllä 2009, sitä ennen saman vuoden tammikuussa niin ikään 10 %. 15 % korotuksen jälkeen Suomen olutvero olisi lähes 50 % korkeampi kuin toiseksi korkeimmin verottavassa EU-maassa (UK).

Alkoholipoliittisesti olutveron nostaminen enemmän suhteessa viineihin ja väkeviin on täydellisessä ristiriidassa viime viikkoina käydyn keskustelun kanssa. Toisaalta halutaan madaltaa päivittäistavarakaupassa myydyn oluen alkoholipitoisuutta, mutta samaan aikaan veropoliittisin ratkaisuin ohjataan kuluttajia ostamaan väkevämpiä alkoholijuomia. Verotus on kevyintä vahvojen viinien kohdalla. Viinit ovat pääsääntöisesti tuontituotteita, kun taas kotimaista olutta valmistavaa teollisuutta rankaistaan EU:n korkeimmalla verotuksella.

Saamaan aikaan veronnostolla kiihdytetään yksityistä maahantuontia, joka lisää alkoholijuomien laitonta välitystä. Harmaat markkinat ovat täysin kontrolloimattomia. Veronkorotus tekee yksityisen maahantuonnin entistä kannattavammaksi, sillä veroero Viroon on silloin reilusti yli viisinkertainen. Hallituksen esityksessä todetaan, että verokertymä kasvoi vuonna 2010 edellisen 10 % veronkorotuksen seurauksena vain 6,4 %. Veropolitiikkaa tehdään Viron eduksi, haitat puolestaan hoidetaan tällä puolella Suomenlahtea.

Jo 15 % kaikesta Suomessa kulutetusta alkoholista tulee tilastoimattomasta kulutuksesta. Matkustajatuonti on jo huomattavasti suurempaa kuin koko Suomen ravintolamyynti. Varovasti arvioiden Suomen valtio menettää nykyisellä matkustajatuonnin tasolla alkoholiverotuloa arviolta yli 250 miljoonaa euroa vuodessa.

Kotimainen panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllistää suoraan noin 2300 ihmistä. Välillisesti vaikutus on kymmenkertainen, kun mukaan lasketaan koko ketju mallasohrapellolta jakelun ja ravintoloiden kautta kuluttajalle. Kotimainen panimoteollisuus toimii entistä ahtaammassa ilmapiirissä. Nyt myös makeisverosta kerättävät verotulot kohdentuvat raskaimmin panimoteollisuuden valmistamiin virvoitusjuomiin sekä sokerittomiin lähde- ja kivennäisvesiin.

”Yhtä teollisuudenalaa ei voida pitää jatkuvasti lypsylehmänä. Jos olosuhteet muuttuvat liian vaikeiksi, on huomioitava, että panimoteollisuuden tuotanto-olosuhteet Virossa ovat merkittävästi myönteisemmät kuin meillä täällä. On selvää, että Viron merkitys oluen valmistusmaana kasvaa yksityisen maahantuonnin kasvaessa”, toteaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Syksyn aikana on käyty vilkasta alkoholipoliittista keskustelua. Keskustelu on ollut panimoteollisuutta osoittelevaa. Panimoteollisuus tuntee yhteiskunnallisen vastuunsa, ja haluaa olla mukana kehittämässä kotimaista juomatapakulttuuria kohtuullisen alkoholin käytön suuntaan.

Lisätiedot:
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
Toimitusjohtaja Elina Ussa, p. (09) 148 871 (ETL vaihde), GSM 045 269 7711
Viestintäpäällikkö Katri Tuulensuu, p. (09) 148 871 (ETL vaihde), GSM 040 777 1938

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry on olutta, siideriä ja long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä valmistavan kotimaisen teollisuuden edunvalvoja. Sen jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto toimii Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteydessä, ja se edustaa maamme jalostusarvoltaan neljänneksi suurinta elintarviketeollisuuden alaa.