07.04.2022

Ruokaturva vaatii venymistä – nyt mitataan ratkaisuhalukkuus

kirjoittanut Mikko Käkelä

Toimitusjohtaja Mikko Käkelä

Ukrainan sota ja pitkään jatkunut alkutuotannon kustannuskriisi raastavat yhteisvaikutuksillaan koko ruokaketjun elinvoimaisuutta ja uhkaavat vakavasti Suomen ruokaturvaa.

Tällä hetkellä kovimman kustannuspaineen ruokaketjussa kantaa elintarviketeollisuus.

Elintarvikeyritysten maksuvalmius on laskenut kriittisesti, sillä sota heikentää raaka-aineiden, energian ja pakkausmateriaalien saatavuutta sekä kasvattaa kustannuksia entisestään. Lisäksi elintarviketeollisuus on matalan kannattavuuden ala, joka kärsii edelleen pandemian aiheuttamista taloudellisista iskuista.

Julkisuudessa on ennustettu ahkerasti, kuinka paljon Ukrainan kriisi nostaa kuluttajan ruokakorin hintaa. Keskustelussa unohtuu helposti, että ruokaa tuottavat yritykset, jotka kamppailevat kannattavuudestaan, eivät maksa erääntyviä laskujaan ennusteprosenteilla.

Ruokaketjuun tarvitaan nyt akuutisti lisää euroja ja notkeutta. Kriisi pitää saada kuriin markkinaosapuolten ja päättäjien toimilla, jotta omavaraisuutemme on turvattu vaikeissakin olosuhteissa.

Huolensa poikkeuksellisesta tilanteesta on osoittanut myös elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg, joka on kannustanut sopimusosapuolia neuvottelemaan aiemmin sovitusta ja peräänkuuluttanut neuvottelupöytiin totutusta poikkeamista, uutta osaamista ja joustavuutta. Valtuutettu on kertonut seuraavansa aktiivisesti neuvottelujen etenemistä ja lopputuloksia.

Suomen elintarvikemarkkinat pelittävät normaalioloissa ja esimerkiksi kiinteät kaupan valikoimajaksot tuovat toimintaan ennustettavuutta ja taloudellista vakautta. Nykyiset toimintamallit eivät kuitenkaan ole riittävän ketteriä vastaamaan ennakoimattomaan kustannusten nousuun, joka kohdistuu nyt erityisesti teollisuuteen ja alkutuotantoon.

Jotta kustannusriski ei jää vain toiselle sopijaosapuolelle, on erityisesti kaupan, horeca-alan ja julkisten hankkijoiden viritettävä omat toimintamallinsa kriisin taajuudelle ja kannettava vastuunsa elintarvikeketjun elinvoimaisuuden eteen.

Myös päättäjien on tehtävä osuutensa huoltovarmuuden turvaamiseksi ja omavaraisuuden kehittämiseksi.

Elintarvikeyritykset tarvitsevat valtiolta tukea erityisesti ennakoimattomiin kustannuksiin ja investointeihin, joita Venäjältä tuodusta energiasta irtautuminen vaatii. Korvaavien energiamuotojen käyttöönotto on oltava mahdollista lyhyelläkin aikataululla, ja siksi viranomaisilta odotetaan ripeitä tukipäätöksiä sekä lupaprosessien nopeuttamista. Tuotannon jatkuvuus ei saa jäädä kiinni joustamattomista pykälistä ja byrokratiasta.

Suomalaisen ruokaketjun ja laajemmin myös yhteiskunnan vahvuus on taito yhteistyöhön ja venymiseen kriisin keskellä. Nyt on aika todistaa väite jälleen kerran todeksi – notkeasti ja toisiamme kuunnellen.

Lue myös:

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää