09.08.2022

Ruoka-alan vastuullisuus etenee koko arvoketjun voimin

kirjoittanut Satumaija Levón

Johtava asiantuntija, vastuullisuus ja kestävä kehitys Satumaija Levón

Euroopan komissiolla on nyt monta rautaa tulessa, kun se haluaa vauhdittaa EU-maissa siirtymää kohti kestävää ruokajärjestelmää Pellolta pöytään -strategiansa mukaisesti.

Yksi ajankohtaisista aloitteista on ehdotus puitelainsäädännöstä, joka huomioisi koko ruoka-alan arvoketjun (Framefork for Sustainable Food Systems, FSFS). Komissio keräsi huhtikuun ja heinäkuun välisenä aikana sidosryhmien näkemyksiä aloitteesta ja esimerkiksi siitä, millä keinoilla kestävyys olisi mahdollista sisällyttää tulevaisuudessa kaikkiin politiikkoihin, jotka ovat kytköksissä elintarvikealaan.

Vastauksessaan komissiolle Elintarviketeollisuusliitto viestitti tyytyväisyytensä aloitteesta. Ennustettava ja yrityksiä innovaatioihin kannustava toimintaympäristö ovat avaintekijöitä, joilla eurooppalainen elintarviketeollisuus menestyy.

Toisaalta, kun puhutaan kestävyydestä, ollaan tekemisissä erittäin laajan ja moniulotteisen aiheen kanssa. Ympäristökysymysten lisäksi se pitää ruoka-alan arvoketjussa sisällään näkökohtia muun muassa eläinten hyvinvoinnista, tuotteiden valmistusketjun läpinäkyvyydestä, elintarviketurvallisuudesta sekä terveydestä ja hyvinvoinnista.

Valitettavasti ei ole olemassa yhtä keinoa, jolla ratkaistaisiin kaikki haasteet vastuullisuuden eri saroilla.

On myös muistettava, että olosuhteet, tuotantotavat ja lainsäädäntö eroavat toisistaan EU:n sisällä eri maissa. Jokaiselle ruoka-alan toimijalle oleellisia tuotantopanoksia ovat terve ja ravinteikas maaperä, monimuotoinen luonto, puhdas vesi sekä muut luonnonvarat. Niitä myös elintarviketeollisuus haluaa ylläpitää.

Ruokajärjestelmän kestävyyttä edistävistä tavoitteista on helppo olla yhtä mieltä. Vastuullisuus ohjaa jo nyt usean suomalaisen elintarvikeyrityksen toimintaa ja vastuullisuuden edistäminen on sisällytetty yritysten keskeisiin strategisiin tavoitteisiin.

Vastuun kasaaminen yksittäisille toimijoille tai toimialoille ruuantuotannon kestävyydestä ei ole tarkoituksenmukaista eikä kokonaisuudessaan kestävää. Siirtymä on saatava aikaan koko arvoketjussa ja toteutettava markkinoiden ehdoilla. Se edellyttää kannustavaa toimintaympäristöä ja selkeitä yhteisiä tavoitteita.

Vastuullisuuden pitää myös olla yrityksille houkuttelevaa ja kannattavaa liiketoimintaa. Sitä edistetään parhaiten tutkittuun tietoon ja tieteellisiin arviointeihin nojaavilla, markkinalähtöisillä keinoilla.

Tämänhetkisessä ajassa, jossa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ajanut elintarvikeyritykset kustannuskriisiin ja raaka-aineiden vakaviin saatavuushaasteisiin, EU:n on erityisen tärkeää keskittyä saamaan aikaan sellaiset olosuhteet, joissa ruokaketjun kaikki toimijat haluavat panostaa kestävämpiin vaihtoehtoihin.

Yhdeksi kestävyyttä edistäväksi keinoksi on ehdotettu elintarvikkeiden vastuullisuusmerkintää. Tällainen merkintä olisi erittäin haastava harjoitus, joka vaatisi toteutuessaan elintarvikeyrityksiltä valtavat resurssit sekä kestävyyden arvioimiseen että pakkausten uudistamiseen.

Vaikka yhä useammat kuluttajat haluavat kiinnittää huomiota valintojensa vastuullisuuteen, ruokakaupassa valintoihin vaikuttavat aina myös maku, tarve ja yhä enemmän myös hinta. Näiden tekijöiden painoarvoa ei pidä väheksyä vastuullisuuskeskustelussakaan.

Kirjoittaja pyrkii kotikeittiössään muuttamaan ruokahävikin herkuksi. Hän leipoo tummuneista banaaneista kakkua, keittää mansikoiden karoista mehua ja pyöräyttää nahistuneista kasviksista sosekeiton.

Valokuva: Jetro Stavén

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto on ruoka-alan suunnannäyttäjä ja kokoava voima. Edustamme Suomessa toimivia ruoka- ja juomayrityksiä. 

Lue lisää