Ruoka herättää tunnetusti paljon tunteita, niin myös elintarvikkeiden kansainvälinen kauppa. Ruokavienti ja tuontiruoka nousevat otsikoihin, kun maailmanpolitiikassa myllertää tai kauppapolitiikassa tapahtuu muutoksia.

Myös kotimaassa ruokavienti puhuttaa. Keskustellaan tarpeesta kasvattaa suomalaisen ruuantuotannon arvonlisää – tai peräti kritisoidaan huoltovarmuuskriittisen, julkistakin tukea saavan elintarvikealan tuotteiden viemistä maailmalle.

Tämän hetken tilanteessa korostuvat elintarvikealan huoltovarmuuskriittisyys ja ruokaturvaan kuuluvat tehtävät. Ukrainassa käytävä sota on jo tuonut mukanaan monia vakavia haasteita ruoantuotannolle Suomessa ja maailmalla: tuotantokustannukset ovat kasvaneet rajusti, raaka-aineiden saatavuudessa on epävarmuutta ja logistiikka kohtaa pullonkauloja.

Suurimmalle osalle elintarvikealan yrityksistä kotimaan markkinat ovat tulevaisuudessakin keskeisimmät markkinat. Huoltovarmuustehtävä otetaan vakavasti. Miksi siis panostaa edelleen elintarvikkeiden vientiin ja viennin edistämiseen?

• Ensiksikin siksi, että katseen pitää olla kriisinkin keskellä kirkkaasti tulevaisuudessa. Kaupankäynti ei käynnisty sormia napsauttamalla, vaan ruokaviennin veto edellyttää pitkäaikaisten suhteiden luomista ja suhteiden hyvää hoitamista.
• Toiseksi sen vuoksi, että vienti on yksi myyntikanava rajallisesti kasvavien kotimaan ruokamarkkinoiden rinnalla.
• Ja kolmanneksi siksi, koska maailmalta löytyy korkeamman hintatason markkinoita ja vieläpä sellaisille tuotteille, jotka ovat Suomessa omien makumieltymystemme ja -tottumustemme vuoksi hankalasti myytäviä sivutuotteita.

Kansainvälisillä markkinoilla kilpaileminen ylipäänsä lisää osaamista ja kykyä tarjota kuluttajille uudenlaisia tuotteita. Tällainen osaaminen parantaa suomalaisen elintarviketuotannon kilpailukykyä ja toivottavasti myös kannattavuutta, mikä puolestaan vahvistaa kykyä pitää yllä huoltovarmuutta kriisienkin keskellä.

Kilpailukykyisyys tarkoittaa myös työpaikkojen tarjoamista suomalaisille. Elintarvikeala työllistää maassamme suoraan 38 000 henkeä, välillisesti kolme kertaa enemmän.

Elintarviketeollisuusliitto on mukana edistämässä ruokavientiä yhdessä useiden muiden tahojen kanssa. Vastikään valmistuneissa Anne Bernerin vientiselvityksessä ja Business Finlandin Food from Finland -strategiassa on aineksia viennin ja vienninedistämistyön edelleen kehittämiselle.

Pidetään elintarvikealallakin ikkunat auki maailmalle ja katse tiukasti kohti tulevaisuutta!

• Haluatko lisätietoa ruokaviennistä? Tutustu ETL:n tilastoportaaliin, josta pääsee katsomaan tullin tilastoja elintarvikkeiden viennistä ja tuonnista. Hakuja voi tehdä tuotteittain, maittain ja eri ajanjaksoilta. > Kokeile, klikkaa TÄSTÄ

Blogin kirjoittaja arvostaa suuresti kotimaista ruokaa, mutta tutkii ulkomailla ollessaan myös muiden maiden herkkuja. Viimeksi Ranskassa, omasta ruuantuotannostaan ylpeässä maassa, kirjoittajan huomio osui ravintolassa esillä olleisiin lihan alkuperämerkintöihin sekä alueellisesti vahvasti brändättyihin riisiin ja suolaan.