31.03.2020

Elintarvikehuollon merkitys ymmärrettiin Suomessa jo varhain

kirjoittanut Jyri Valmu

Valmiuspäällikkö Jyri Valmu

Hyvä tilanne Suomen elintarvikehuollossa on tulosta määrätietoisesta, jo vuosikymmeniä sitten käynnistyneestä varautumistyöstä. Sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten, viranomaisten ja asiantuntijaorganisaatioiden kesken.

Suomalainen yhteiskunta elää parhaillaan poikkeuksellista ajanjaksoa koronapandemian vuoksi ja olemassa olevaa varautumismallia testataan kovalla kädellä. Huoltovarmuus ja hyvä varautuminen konkretisoituvat: ruokajärjestelmämme toimii ja ruokaa riittää.

Normaalioloissakin elintarvikeyritykset ovat varautuneet monenlaisiin poikkeaviin tilanteisiin. Riskit on kartoitettu ja niiden varalle on laadittu tarkat toimintasuunnitelmat. Yrityksillä on hyvä valmius huolehtia työntekijöiden ja tuotannon turvallisuudesta poikkeustilanteissa.

Elintarviketeollisuuden ja koko elintarvikeketjun osalta varautumisessa on tehty todella hyvää työtä. Siihen liittyen on tehty myös hyviä havaintoja varautumistyön kehittämisestä. Nämä havainnot on nyt äärimmäisen tärkeää kirjata ylös.

Poikkeava tilanne päättyy jossain vaiheessa ja sen jälkeen kaikissa organisaatioissa on arvioitava laajasti yhteistyötä tehden, kuinka suomalaista yhteiskunta kyetään kehittämään vieläkin paremmaksi varautumisen mallimaaksi!

Aikaperspektiiviä sotavuosista

Huoltovarmuudella eli varautumisella yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamiseen vakavissa häiriötilanteissa on Suomessa pitkät perinteet, jopa vuosisatojen päähän ulottuvat juuret.

Varautumisen ja omavaraisuuden merkitys ymmärrettiin meillä jo varhain, kun muun muassa nälkävuodet 1860-luvulla ja maailmansodat 1900-luvulla koettelivat Suomea. Valmius- ja varautumistoimintaa on rakennettu järjestelmällisesti vuosikymmenten ajan ja sitä kehitetään edelleen.

Alusta saakka varautuminen on perustunut Suomessa elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja asiantuntijoiden yhteistyöhön. Ainutlaatuista nimenomaan on, että työtä tehdään hyvässä yhteishengessä yritysten ja viranomaisten kesken.

Tänä päivänä huoltovarmuustyö tapahtuu kattavassa verkostossa, jossa yrityksillä, valtionhallinnolla ja toimialajärjestöillä on omat tärkeät roolinsa. Huoltovarmuuskeskus perustettiin 1990-luvulla kokoamaan siihen saakka hajanaisemmin hoidettuja varautumistoimia. Huoltovarmuuskeskus koordinoi, edistää ja panee toimeen varautumista Suomessa.

Kansainvälistyminen ja kansainvälinen yhteistyö kuuluvat luonnollisena osana nykyaikaiseen huoltovarmuustoimintaan.

Ruoka on keskeinen osa huoltovarmuutta

Elintarvikehuolto on aina ollut keskeinen osa huoltovarmuutta. Elintarvikehuollon tehtävänä on tuottaa hyödykkeitä kansalaisten ravinnon turvaamiseksi. Tärkeä askel huoltovarmuuden järjestämisessä elintarvikesektorilla tapahtui viitisenkymmentä vuotta sitten, kun nykymuotoiset pooliorganisaatiot saivat alkunsa ja niille alettiin luoda toimintaperiaatteita.

Hyvä tilanne elintarvikkeiden huoltovarmuudessa ei siten ole sattumaa, vaan tulosta vuosikymmenten yhteistyöstä, kehittämisestä ja halusta toimia yhdessä tärkeän asian turvaamiseksi.

Kansalliset vahvuudet tukijalkoina

Suomen huoltovarmuutta ja sen ylläpitämisestä tukevat myös monet kansalliset vahvuutemme.

Tällaisia vahvuuksia on tunnistettu useita, muun muassa luonnonvaramme, kykymme tuottaa elintarvikkeita tehokkaasti, koulutusjärjestelmämme, hyvinvointiyhteiskunnan järjestelmät, hyvin toimiva fyysinen ja sähköinen infrastruktuuri, vesijohtoverkosto sekä tietoyhteiskunnan rahoitus- ja ICT-järjestelmät.

Toiminnan jatkuvuus varmistetaan

Perinteisesti huoltovarmuus on merkinnyt materiaalien saannin varmistamista esimerkiksi varastoimalla tuotteita ja materiaaleja. Varmuus-, velvoite- ja turvavarastoinnilla pyritään turvaamaan väestön toimeentulo ja elinkeinoelämän toiminta vakavissa häiriötilanteissa.

Materiaalisen varautumisen rinnalle on 2000-luvulla noussut toiminnan jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä tuotannossa sekä kriittisiä järjestelmiä ylläpitävissä organisaatioissa ja verkostoissa.

Jatkuvuudenhallinnassa on kyse toimista, joilla organisaatio hallitsee erilaisia toimintaansa uhkaavia häiriöitä ennalta suunnitelluilla ja toteutetuilla järjestelyillä sekä johtamisella.

Voikin sanoa, että suomalaisen yhteiskunnan kyky sietää häiriöitä rakentuu usean tukijalan varaan: olemassa olevien, hyvin toimivien perusrakenteiden, markkinoita ylläpitävien yritysten ja organisaatioiden tuottamien tavaroiden ja palvelujen, huoltovarmuusorganisaation työn sekä materiaalien saannin varmistamisen.

Huoltovarmuus kohtaa uhkia

Tietoyhteiskunta on luonut Suomeen turvallisuutta, mutta samalla yhteiskunnan häiriöherkkyys on lisääntynyt. Kansantaloutemme on tiivis osa kansainvälistä taloutta. Tätä nykyä vakavimpana uhkana pidetäänkin tilannetta, jossa huoltovarmuuden kannalta kriittisiä tavaroita ja palveluja ei saada ulkomailta Suomeen.

Muina uhkina voidaan pitää vakavia häiriöitä, jotka vaikuttavat sähköisisiin tieto- ja viestintäjärjestelmiin, energian saantiin sekä väestön terveyteen ja toimintakykyyn. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia seurataan.

Globaalien ruokakriisien, katovuosien sekä maatalouden kannattavuusongelmien mahdollisia vaikutuksia pyritään ennakoimaan, unohtamatta vaarallisten tartuntatautien leviämisen riskiä sekä perusasioita, kuten Suomen ilmasto-olosuhteita, sijaintia, riippuvuutta merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakennetta ja pitkiä kuljetusetäisyyksiä.

Kirjoitus perustuu Elintarviketeollisuusliiton valmiuspäällikkö Jyri Valmun artikkeliin, joka on julkaistu Leipuri-lehdessä 1/2020.

Lue lisää elintarvikehuollosta Huoltovarmuuskeskuksen sivuilta


Kuva: 123rf

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää