03.09.2020

Asiat, joista ei puhuta ruokaviennissä

kirjoittanut Heli Tammivuori

Johtaja Heli Tammivuori

Ruoka joutui kauppapoliittisen painostuksen välineeksi elokuussa 2014. Pakotepaniikin ollessa suurimmillaan valtioneuvosto ohjasi pikakomennuksella varoja ruokaviennin edistämisen käynnistämiseen.

Alkoi Food from Finland -elintarvikevientiohjelman ensimmäinen kausi. Samalla käynnistyi keskustelu ruokaviennistä. Ennen Venäjän tuontipakotteita ruokavientikeskustelu Suomessa oli hyvin hiljaista, käytännössä sitä ei käyty lainkaan.

Tänään, kuusi vuotta myöhemmin, melkein jokaisella on mielipide ruokaviennin tilasta. Raportteja tuotetaan kuin viimeistä päivää.

Viimeisimpänä mielipiteitään SOK:n toimeksiannosta esitelleen Matti Apusen raportti on laskujeni mukaan seitsemäs ruokavientiä käsittelevä raportti, joka on julkaistu Venäjän tuontipakotteiden asettamisen jälkeen. Tahti on ollut siis enemmän kuin yksi vuodessa.

Raporttien yhteisenä tavoitteena on etsiä keinoja suomalaisen ruuan arvon kasvattamiseksi. Päämäärä on kannatettava. Suomalaisen ruuan arvon ja rahavirtojen kasvattaminen tuottaa työpaikkoja, investointeja ja hyvinvointia monelle suomalaiselle. Tavoitetta ei kuitenkaan toteuteta yksin vientiä kehittämällä.

Vientikysynnän kasvattaminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on kasvattaa kotimarkkinakysyntää ja alan kustannuskilpailukykyä. Kun 85 prosenttia elintarviketeollisuuden liikevaihdosta tulee kotimarkkinoilta, on selvää, että rahkeet vientiin ansaitaan Suomen markkinoilla.

Suomalainen elintarviketeollisuus on paitsi osa ruokaketjua, ennen kaikkea yksi suomalaisen teollisuuden ala. Jotta suomalainen ruoka olisi kilpailukykyistä vientimarkkinoilla, tuotannon kotimassa tulee olla kannattavaa.

Kannattavuus saavutetaan hyvällä kustannuskilpailukyvyllä, työmarkkinajoustoilla sekä huolehtimalla riittävästä kysynnästä ja kilpailun toimivuudesta. Prioriteettilista ja kannattavuuden laskukaavat ovat samat kaikilla teollisuudenaloilla.

Myös kauppa on osa ruokaketjua. Miksi ruokaketjussa ei olla kiinnostuneita siitä, mitä ruuasta puhutaan tekeillä olevassa Kaupan alan tulevaisuusselonteossa?

Vuoden sisällä eduskunnassa linjataan muun muassa kaupan suurimman alatoimialan, päivittäistavarakaupan tulevaisuuden menestymisen edellytyksistä. Kun puhe pyörii ruokaviennin vaikeuksissa, monet yhtä tärkeät asiat jäävät vaille huomiota. Kauppaa se tuskin haittaa.

Suomalaisen ruuan arvoa kasvatetaan monin eri keinoin, yhdessä ja erikseen. Kärjistetyt raportit antavat väärän kuvan yhteistyön puutteesta sekä elintarvikkeittemme laadusta ja tuotekehityksestä. Todellisuudessa elintarvikeyritykset ja kauppa sekä elintarvikeyritykset ja tuottajat tekevät joka päivä yhteistyötä alan kehittämiseksi ja suomalaisen ruoan arvon kasvattamiseksi.

Kirjoittajan vastuualueita ETL:ssä ovat elinkeinopolitiikka, kaupalliset ja kilpailuasiat, logistiikka, kauppapolitiikka ja taloudelliset analyysit.

Lue lisää

Lisätietoja antaa

Johtaja
Heli Tammivuori
uryv.gnzzvihbev@rgy.sv
040 557 5667
@tammiheli

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää