09.09.2019

Ruokahävikkiin on varaa vaikuttaa

kirjoittanut Anna Vainikainen

Johtava asiantuntija, Ympäristö & vastuullisuus Anna Vainikainen

Ruokahävikistä on muodostunut elintarviketuotannon kestävyyteen liittyvä kestoteema – ja syystäkin.

Hävikki, hukka, ylijäämä, tähde, jäte. Muun muassa näitä termejä käytetään puhuttaessa elintarvikkeista, jotka eivät syystä tai toisesta päädy syötäväksi. Ruokahävikki ja siihen puuttuminen kiinnostavat ja puhuttavat. Positiivinen puoli asiassa on, että hävikin määrään voidaan vaikuttaa ja siihen on olemassa monia keinoja.

Nyt vietettävä hävikkiviikko on hyvä aika muistaa myös se työ, jota suomalaiset elintarvikealan yritykset tekevät jo hävikin eteen, sillä tässä asiassa keinot ovat monet.

Täsmätorjuntaa pakkauksella

Tehtaassa ruuan suojaksi laitettu pakkaus suojaa elintarviketta läpi logistisen ketjun elintarviketeollisuudesta kaupan hyllylle ja kuluttajan ostoskorin kautta kotiin asti. Vaikka yleisessä keskustelussa etenkin elintarvikkeiden muovipakkaukset nähdään usein merkittävänä ympäristökuormituksen lähteenä, on todellisuus toisenlainen. Merkittävin osa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista aiheutuu raaka-aineiden tuotannossa.

Toimivan pakkauksen yksi päätehtävä jää sen sijaan usein vaille ansaitsemaansa huomiota: suojaamalla tuotetta ja ehkäisemällä ennenaikaisesta pilaantumisesta aiheutuvaa hävikkiä pakkaus vähentää elintarvikkeista aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Lisäksi pakkausmateriaalien kierrätettävyys ja materiaalien uudelleenkäyttö on elintarvikeyritysten keinoja hallita hävikkiä.

Tieto lisää keinoja

Hukkaruokaan puututaan myös kansainvälisellä tasolla. Ensi vuonna voimaan tuleva EU:n jätedirektiiviuudistus velvoittaa unionin jäsenmaat mittaamaan ja raportoimaan elintarvikeketjussa syntyvän elintarvikejätteen määrää. Suomessa velvoitteeseen valmistaudutaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) hankkeessa, jossa elintarviketeollisuus on mukana. Samalla tarkastellaan elintarvikejätteen ja hävikin kenttää laajemminkin.

Mikä määrien seuraamisesta tekee sitten niin tärkeää? Yksi merkittävä asia on tutkitun tiedon lisääntyminen. Raportointivelvoite kasvattaa tietoisuutta siitä, paljonko elintarvikejätettä syntyy Suomessa. Erityisen tärkeää on saada selville elintarvikejätteeseen päätyvän syömäkelpoisen ruuan osuus, sillä se kertoo vähennettävissä olevan hävikin määrän.

Myös tarkempi kuva ei-syömäkelpoisen elintarvikejätteen laadusta ja määrästä lisää ymmärrystä elintarvikeketjussa syntyvien jätejakeiden ja sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksista. Lisääntyvä tieto lisää siis mahdollisuuksia hillitä hävikkiä koko ketjussa.

Kuluttajallakin on vastuunsa

Vaikka tekoja hukkaruuan ehkäisemiseksi tehdään päivittäin, on potentiaali hävikin vähentämiselle edelleen suuri. Kaikki elintarvikeketjun toimijat voivat lisätä tietoisuutta asiasta, eikä keinoista tai kanavista tähän ole onneksi pulaa.

Ruokahävikki koskeekin tavalla tai toisella kaikkia elintarvikeketjun toimijoita, myös meitä kuluttajia. Itse asiassa meillä on suurin vastuu pitää huoli siitä, että ostamamme tuotteet päätyvät siihen käyttöön, mitä varten ne on valmistettu. Koska ruokahävikki kytkeytyy vahvasti myös ilmastonmuutokseen, on hävikin vähentäminen myös yksi keino lievittää ilmastoahdistusta ja säästää samalla rahaa.

Ennaltaehkäisemällä ja vähentämällä hävikkiä estetään tilanne, jossa elintarvikeketjussa jo tuotteen tuottamiseen käytetyt raaka-aineet ja energia sekä muut tuotantopanokset on kulutettu turhaan, jos niitä ei hyödynnetä ravintona. Hävikin ennaltaehkäisy jos mikä on resurssiviisasta toimintaa, jolla vähennetään ruokaketjun ympäristövaikutuksia.

Viime viikolla vietettiin ensimmäistä kertaa Suomalaisen ruoan päivää. Teemapäivän tarkoituksena oli nostaa esiin kotimaisen ruokaketjun tekemää työtä ja arvostaa oman maan tuotteita. Ruokahävikkiin puuttuminen on yksi tapa osoittaa tätä arvostusta. Ei heitetä hyvää pois!

Lue lisää:

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää