Suomi on saanut uudistetut ravitsemussuositukset. Ne perustuvat pohjoismaisiin suosituksiin, joita varten asiantuntijat tekivät mittavan työn seuloessaan tiukoin kriteerein tuhansia tieteellisiä tutkimuksia. Ravitsemussuosituksia arvostetaan elintarviketeollisuudessa erittäin korkealle ja ne otetaan huomioon strategioissa, tuotekehityksessä ja viestinnässä. Suosituksilla on siis vaikutusta.

Arki sujuu, kiitos tuotekehittäjille!

Ruokalautasella kohtaavat hyvin monet erilaiset arvostukset ja valintakriteerit. Kaupoissa on mistä valita ja kuluttajilta vaaditaan vastuuta ja osaamista valinnoissa. Itselleni tärkeitä arvoja ja valintakriteereitä ovat terveellisyyden lisäksi kotimaisuus ja suomalainen työ. Elintarviketurvallisuuden on Suomessa todettu olevan maailman kärkeä ja sen eteen tehdään koko ajan työtä. Haluan elintarvikeketjun säilyvän Suomessa.

Meidän perheessämme hektisen arjen sujuvuus on tärkeää. Siksi usein kiitänkin mielessäni elintarviketeollisuuden tuotekehittäjiä, joiden työn ansiosta minun arkeni helpottuu maukkaasti ja myös terveellisesti. Kun kokkaamme viikonloppuisin pidemmällä kaavalla, elintarvikeketju on silloinkin tehnyt jo suurimman työn. Minulla ei nimittäin ole kotonani maatilaa, ei kuivuria, pastörointilaitteistoa eikä teurastukseen sopivia tiloja.

Suolaa suolaa, vähemmän suolaa

On huolestuttavaa, että suolan kulutusluvut ovat lähteneet nousuun. Suosituksissa kehotetaan alentamaan edelleen suolan saantia. Uusissa suosituksissa suolan saantisuositus on pohjoismaista suositusta alempi eli 5 g/vrk (pohjoismaisissa suosituksissa 6 g/vrk).

Suomen elintarviketeollisuus on vähentänyt suolan käyttöä merkittävästi 1980-luvulta alkaen ja on tunnetusti edelläkävijä Euroopassa. Suomessa elintarviketeollisuus käyttää selvästi vähemmän suolaa kuin monissa muissa maissa. Myös kansallinen lainsäädäntö on ohjannut tähän suuntaan. Suolan käyttöä vähentämällä elintarviketeollisuus on vaikuttanut merkittävästi suomalaisten terveyteen. Työtä on toki tehtävä edelleen.

Maku on kuluttajalle tärkeä valintakriteeri. Enemmän suolaa sisältävä tuote maistuu monen suussa paremmalta. Tuontituotteet sisältävät usein enemmän suolaa kuin kotimaiset. Kovassa kilpailussa Suomessa valmistetut tuotteet eivät voi poiketa kovin merkittävästi markkinoilla olevista ulkomaisista kilpailijoistaan.

Missä puhe mausta ja nautinnosta?

Uusissa suosituksissa pääpaino on terveyttä edistävän ruokavalion kokonaisuudessa. Ihmisten on tärkeää ymmärtää tasapainoisen ja terveellisen ruokavalion perusteet. Kun ruokavalion perusasiat ovat kunnossa, voimme levollisesti nauttia ruuasta ja herkutella. Myös mielen tulee voida hyvin. Ruokailuun liittyy vahva sosiaalinen ulottuvuus ja paljon asioita, jotka tuottavat meille mielihyvää. Hyvä ruoka, perhe ja ystävät kuuluvat yhteen.

Ruuan pitää myös maistua hyvältä. Kuuntelin ranskalaisten esitelmää heidän elintarviketutkimusstrategiastaan. Sen keskeisin teema oli maku ja nautinto. Valitettavasti makua tai nautintoa ei useinkaan mainita suomalaisessa ravitsemuskeskustelussa. Vain maukas ruoka tulee syötyä ja vain syödyllä ruualla on ravitsemusvaikutuksia.