Länsimaisessa maailmassa yksilöiden luottamus suuria yrityksiä kohtaan on kategorisesti laskenut. Johtopäätöksen esittää maailman vaikutusvaltaisimpiin bisnesajattelijoihin lukeutuva Gary Hamel kirjassaan ”What Matters Now”. Epäluottamus johtuu suurelta osin siitä, että yksilöt ihannoivat nykyään yhä enemmän yhteisöllisyyttä, läpinäkyvyyttä, vapautta ja ruohonjuuritason aloitteellisuutta. Kuilu tehokkuuteen, tuottavuuteen ja ennustettavuuteen luottavan yritysmaailman sekä verkostojen vapauteen uskovien yksilöiden välillä syvenee.

Yksilöiden sietokyky ylhäältä johdettuja ja hierarkkisia yrityksiä kohtaan heikkenee, ja yksilöiden epäluottamus etenkin suuria organisaatioita kohtaan kasvaa. Hamelin mukaan tämä on syy myös siihen, miksi suurten yritysten tuottaman yhteiskunnallisen lisäarvon kyseenalaistaminen on paitsi jatkuvaa, usein myös vähättelevää.

Saman globaalin trendin voi havaita kotimaisessa elintarvikeketjussa. Ei ole yllättävää, että tässä ajassa pienimuotoinen lähiruoka kiinnostaa ja kaupunkiviljelykset kukoistavat. Eikä se, että isojen elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan yrityksien jatkuvat ponnistelut yritysvastuun ja läpinäkyvyyden edistämiseksi saavat vain vähän palstatilaa.

Elintarvikkeiden hintapiikistä heräsi kysymyksiä

Elintarvikeketjuun liittyvä arvokeskustelu alkoi nousta pintaan vuonna 2008. Raaka-aineiden ja sitä seuranneen ruuan hinnan voimakkaan nousun seurauksena EU:n komissio ryhtyi tutkimaan elintarvikkeiden hinnanmuodostusmekanismia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Elintarvikkeet ovat välttämättömyyshyödykkeitä, joten oli täysin luonnollista, että keskelle taloudellista taantumaa ilmaantunut ja inflaatiota kasvattanut hintapiikki herätti kysymyksiä.

Selvitysten edetessä kävi ilmeiseksi, että yritysten välisillä kaupallisilla käytännöillä on oma vaikutuksensa ruuan hintaan. EU-tasolla tehtyjen poliittisten päätösten seurauksena elintarvikeketjua ryhdyttiin läpivalaisemaan pala palalta sekä Euroopan Unionin että monen jäsenmaan omien aloitteiden toimesta. Avoimuuden lisääntyessä sääntelyn tarve kasvoi ja elintarvikeketjun itsesäätelylle nähtiin tilausta.

Vapaaehtoinen itsesäätelymekanismi käyttöön tänä vuonna

Hyvän kauppatavan periaatteet sovittiin EU-tasolla vuonna 2011 osana EU-komission elintarvikeketjun toimivuutta edistävän korkean tason foorumin (HLF) työtä. Vuonna 2012 neuvoteltiin periaatteiden täytäntöönpanomekanismi. Vapaaehtoisen itsesäätelymekanismin käyttöönotto tapahtuu tänä vuonna.

ETL ja PTY edistävät yhdessä hyvän kauppatavan periaatteiden käyttöönottoa. Periaatteisiin ja niiden täytäntöönpanoon sitoudutaan allekirjoittamalla aiesopimus, tekemällä periaatteiden täyttämistä koskeva itsearviointi sekä kouluttamalla henkilökunta periaatteiden noudattamiseen. Tavoitteena on, että vuoden 2013 puoliväliin mennessä vähintään 16 Suomessa toimivaa elintarvikeyritystä on allekirjoittanut aiesopimuksen.

Itsesäätelymekanismin periaatteet ja sen täytäntöönpano tarjoavat kustannustehokkaan ja läpinäkyvän ratkaisun epäreilujen kauppatapojen käsittelyyn. Yhdessä sovitut periaatteet edistävät myös yhteiskunnallista avoimuutta, kun aiemmin piilossa olleet yritysten väliset käytännöt ovat nyt laajemman yleisön tiedossa.

Yksilöiden luottamus yrityksiä kohtaan palautuu vähitellen ja usean eri toimijan vaikutuksesta. Hamel korostaakin, että pitkällä aikavälillä kestävää etua sekä yksilölle, yritykselle että yhteiskunnalle luodaan yhdessä tekemisen ja verkostojen kautta. Vapaaehtoisella itsesäätelymekanismilla on hyvät mahdollisuudet vahvistaa sekä yritysten että koko elintarvikeketjun sosiaalista tasetta.