Havainnot avuksi huoltovarmuuden kehittämiseen
Suomessa on totuttu siihen, että yksityinen ja julkinen sektori tekevät yhteistyötä laajasti yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. Elintarviketeollisuus osana koko elintarvikeketjua ja huoltovarmuuden turvaamista on ollut tässä yh...
Helinää ruuasta
Mikä asia maapallolla on jokaisen ihmisen arjessa joko ilona tai murheena, työnä tai nautintona? Se voi olla myös itseilmaisun keino tai itsestään selvä ja merkityksetön, edellyttäen että sitä ylipäätään on. Vastaus on tietenkin r...
Brexit tuli, bisnes jatkuu
Kaupankäynnissä EU:n ja Ison-Britannian välillä ryhdyttiin tämän vuoden alusta soveltamaan sopimusta, joka hyväksyttiin viime tinkaan venyneiden neuvottelujen tuloksena. Lähes 1 300-sivuista asiakirjaa kahlataan vielä läpi ja anal...
Tessejä ja tsemppiviestejä
Elintarviketeollisuusliiton työmarkkinayksikössä, kuten varmasti monessa muussakin työpaikassa, loppuaan lähestyvä erikoinen vuosi 2020 on ollut myös erityisen työntäyteinen. ETL:ssä se tarkoitti heti alkuvuodesta työehtosopimusn...
Tähtiteko2020: Vaikea valinta – hieno voittaja
Ne, jotka tuntevat minut paremmin, tietävät miten vaikea minun on valita ravintolassa ruoka. Yksi päivän tärkeimmistä päätöksistä, jossa en halua pettyä enkä tulla kateelliseksi toisten annoksista, jotka muuten näyttävät melkein a...
Ravitsemustieteilijöillä on näppinsä pelissä – myös teollisuudessa
Ravitsemus saa tieteenalana ansaitsemaansa huomiota marraskuussa vietettävällä Ravitsemusviikolla. Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen ja Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen tempaus tekee aihetta tutuksi nostamalla esiin ajankohta...
Pitääkö olla huolissaan yhdestä marjaämpäristä?
Oli kesä, oli mökki ja metsä täynnä mustikkaa. Iski paniikki, yksi mukana ollut ämpäri ei tulisi riittämään tähän satoon. Poikettiin siis isoon markettiin ämpärikaupoille., Vaan eipä tullut kauppoja, tuli harmitus. Hyllystä löytyi...
Kaikki keinot käyttöön työpaikkojen säilyttämiseksi
Tiesitkö, että elintarvikeyritykset työllistävät 38 000 suomalaista. Se on enemmän kuin esimerkiksi paperiteollisuus tai kemianteollisuus työllistää Suomessa. Eikä luku 38 000 edes ole koko totuus, sillä elintarviketeollisuuden ke...
Asiat, joista ei puhuta ruokaviennissä
Ruoka joutui kauppapoliittisen painostuksen välineeksi elokuussa 2014. Pakotepaniikin ollessa suurimmillaan valtioneuvosto ohjasi pikakomennuksella varoja ruokaviennin edistämisen käynnistämiseen. Alkoi Food from Finland -elintar...
Elintarvikeuutuudet maistuvat suomalaisille
Suomi pitää ykkössijaa monissa kansainvälisissä vertailuissa. Yksi ehkä vähemmän tunnettu kuuluu tutkimuksen ja tuotekehityksen maailmaan: Euroopan maista suomalaiset ruokayritykset panostavat suhteellisesti eniten euroja uusien t...
Uuden jätelain tehokkuudesta hyötyvät kaikki
Hallitus julkaisi esityksensä jätelaiksi kesäkuun alussa. Esityksessä on paljon hyvää. Kotimainen kierrätysmarkkina kasvaa ja se luo uusia mahdollisuuksia kierrätyksen piirissä toimiville yrityksille. Soraääniä on kuitenkin kuulun...
Elintarviketurvallisuus pätee poikkeusoloissakin
Kesäkuun seitsemäntenä vietetään jälleen YK:n elintarviketurvallisuuspäivää. Olemme elämän perusasioiden äärellä, Maslow’n tarvehierarkian perustassa, ruoassa. Koronakeväänä ihmiset kautta maailman ryntäsivät kauppoihin hamstraam...
COVID-19 and the European food sector: What's next?
It is reassuring to see that, throughout Europe, supermarket shelves remain stocked. Even if there are occasional reports of logistical hick-ups and hoarding waves, supplies are typically replenished within 24 hours. Behind this ...
Elintarvikehuollon merkitys ymmärrettiin Suomessa jo varhain
Hyvä tilanne Suomen elintarvikehuollossa on tulosta määrätietoisesta, jo vuosikymmeniä sitten käynnistyneestä varautumistyöstä. Sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten, viranomaisten ja asiantuntijaorganisaatioiden kesken. ...
Elintarvikeala varmistaa suomalaisten ruokahuollon
Koko maailmassa eletään nyt poikkeuksellisia aikoja. Koronaviruksen ja sen aiheuttaman sairauden COVID-19:n vaikutukset ovat yllättäneet meidät kaikki. Suurinta huolta on nyt aiheuttanut elintarviketeollisuuden tuotannon käynniss...
Elintarvikeviennin lisäarvo kertyy useasta lähteestä
Julkisessa keskustelussa kuulee perättävän, että suomalaisten elintarvikkeiden viennissä olisi lisättävä nimenomaan lisäarvotuotteiden vientiä, jotta myös vientitulot kasvaisivat. Saatetaan todeta, että täältä viedään matalan jalo...
Maistuva päivä kertoo nuorille, mistä ruoka tulee
Välillä kuulee puhuttavan, tietävätkö lapset ja nuoret, mistä ruoka oikeasti tulee. En tiedä oliko totuus täysin selvä minullekaan ennen kuin työllistyin elintarvikealalle. Seuraa paljastus: ruoka tulee pelloilta, kasvihuoneista,...
Onko keisarilla vaatteita?
Kuka pysäyttäisi ilmastonmuutoksen? Kysymys on tulikuuma ja polttelee myös elintarviketeollisuutta. Työni takia olen miettinyt sitä paljon, sillä suomalaisille pitää tuottaa ruokaa tulevaisuudessakin. Vaihtoehto ruuantuotannon lo...
Brexitin epäsuorat vaikutukset askarruttavat Suomessa
Kaupankäynti elintarvikkeilla Ison-Britannian kanssa on Suomelle alijäämäistä. Ruokia ja juomia tuotiin Britanniasta tämän vuoden tammi-kesäkuussa noin 50 miljoonan euron arvosta viennin arvon ollessa noin 20 miljoonaa. Suomen kok...
Ruokahävikkiin on varaa vaikuttaa
Ruokahävikistä on muodostunut elintarviketuotannon kestävyyteen liittyvä kestoteema – ja syystäkin. Hävikki, hukka, ylijäämä, tähde, jäte. Muun muassa näitä termejä käytetään puhuttaessa elintarvikkeista, jotka eivät syystä tai t...
