09.11.2021

Ruuan verotus on huono keino terveyden edistämiseen

Terveyden edistäminen on elintarviketeollisuudelle tärkeä päämäärä. Ruokiin ja juomiin kohdistuva terveysperusteinen verotus ei kuitenkaan ole oikea keino ohjata ihmisiä kohti terveellisempää ruokavaliota.

Ruokia ja juomia valmistavat yritykset haluavat tuoda ratkaisuja siihen, että ihmiset syövät terveellisesti ja voivat hyvin. Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio tukee jaksamista, työhyvinvointia ja arkivireyden säilymistä hyvällä tasolla.

Ruokiin ja juomiin kohdistuva terveysperusteinen verotus ei ole oikea ohjauskeino kohti terveellisempää ruokavaliota. Veron säätäminen on vaikeaa ja sen vaikutukset kohdentuisivat sosiaalisesti epäoikeudenmukaisella tavalla. Tasaveroista kärsivät tutkitusti kaikkein eniten pienituloiset kansalaiset.

Euroopan unionissa luodaan parhaillaan kaikki jäsenvaltiot kattavaa sääntelyä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä osana EU:n Farm to Fork -strategiaa. Tulevan sääntelyn mukaisten merkintöjen tavoitteena on tehdä terveellisen vaihtoehdon valitseminen ja vaihtoehtojen vertaaminen kuluttajille entistä helpommaksi.

Suomessa pitäisikin odottaa nyt tämän sääntelytyön valmistumista ja nähdä sen vaikutukset kuluttajakäyttäytymiseen ennen mahdollista päätöksentekoa veroista.

Innovaatiot kirittävät jo muutosta

Ruoka- ja juomayritykset vähentävät tuotteittensa sokeri-, rasva- ja suolapitoisuuksia jo nyt osana vastuullisuustyötään. Useat yritykset ovat jo tehneet vapaaehtoisia ravitsemussitoumuksia, joilla ne sitoutuvat parantamaan ihmisten ruokavalion ravitsemuksellista laatua ja edistämään ravitsemusvastuullisia toimintatapoja. Tavoitteena on, että kaikkien olisi helppo nauttia ravitsemussuositusten mukaista ruokaa Suomessa.

Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat tehneet merkittäviä läpimurtoja terveyden edistämisen saralla sekä kuluttajien vaatimuksesta että menestyäkseen paremmin markkinakilpailussa. Esimerkiksi kolesterolia alentavien tuotteiden ja ksylitolin syntymiseen ei ole tarvittu vero-ohjausta tai muitakaan rankaisutoimia, vaan yritykset ovat kuunnelleet kuluttajia ja tuoneet markkinoille kuluttajien toiveiden mukaisia tuotteita.

Innovaatiot kirittävät muutosta jo nyt! Elintarvikeyritysten työ terveyden edistämiseksi jatkuu ja etenee. Yrityksissä seurataan alan tutkimusta ja otetaan käyttöön viimeisin tieto. Viestinnässään yritykset muistuttavat ruuan nauttimisen kohtuullisuudesta ja auttavat hahmottamaan esimerkiksi ihanteellisia annoskokoja pakkauksia kehittämällä.

Hyvinvointi on paljon muutakin kuin ruokaa

Ruokavalio on vain yksi – vaikkakin tärkeä – osa terveellistä elämäntapaa. Ihmisten hyvinvointi koostuu ruuan lisäksi useista muistakin tekijöistä: yleisistä elämäntavoista, liikunnasta, unesta, sosiaalisista suhteista, elinympäristöstä, valistuksesta ja ohjauksesta sekä saatavilla olevista palveluista.

Valtioneuvoston selvityksessä suomalaisesta ruokaympäristöstä vuodelta 2019 todetaan, että kansalaisten ruokavalion parantamiseen tarvitaan nykyistä enemmän myönteistä ohjausta terveelliseen syömiseen kuin rankaisemista epäterveellisten tottumusten vähentämiseen. Ihmisiä on kyettävä houkuttelemaan terveyden kannalta järkeviin valintoihin eli ”tuuppaamaan”.

Suomessa käytössä olevat viralliset ravitsemussuositukset korostavat ruokavalion kokonaisuutta. Yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä, vaan kokonaisuus ratkaisee. Ravitsemuksellisesti riittävän ruokavalion voi koostaa useista eri ruoka-aineista ja elintarvikkeista. Monipuoliseen ja tasapainoiseen ruokavalioon mahtuu myös sokeria, suolaa ja rasvaa sisältäviä herkuttelutuotteita kohtuudella nautittuna.

Tuontituotteille annettaisiin etulyöntiasema

Elintarvikkeiden terveysperusteinen vero asettaisi kotimaisten ruoka- ja juomayritykset tuotteet eriarvoiseen, huonompaan asemaan tuontielintarvikkeisiin verrattuna. Vero heikentäisi suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukykyä, koska täällä valmistettujen tuotteiden kustannukset kasvaisivat. Se avaisi tilaa tuontiruualle.

Vero toisi epävarmuutta myös yritysten investointisuunnitelmiin ja saattaisi jarruttaa yritysten halua kasvaa. Kasvua tavoitellessaan yritykset odottavat valtiovallalta vakautta ja ennustettavuutta liiketoimintaympäristöönsä. Verotuksella on tässä kokonaisuudessa tärkeä merkitys.

Pandemiasta kärsineitä palveluja rokotettaisiin entisestään

Terveysperusteinen valmistevero ei myöskään osuisi ainoastaan jalostavaan elintarviketeollisuuteen, vaan sen piiriin tulisivat verovelvollisina myös muun muassa ravintolat, kahvilat ja konditoriat valmistamine tuotteineen.

Vero siis osuisi suomalaiseen elintarvikeketjuun kautta linjan – ja myös palveluihin. Tällä olisi kielteisiä vaikutuksia pandemiasta toipuvaan kansantalouteemme, eritoten ravintola- ja matkailualaan, elämysteollisuuteen ja erikoiskauppaan, jotka kaikki ovat kärsineet suuria koronatappioita.

Vero ei kohdistuisi oikeudenmukaisesti

Väistämättä monimutkaisen veron kohdentaminen ”terveysvaikutteisesti” on haastavaa. Jo rajanveto siitä, mikä tuote kuuluisi veron piiriin ja mikä ei, olisi vaikeaa. Tasaverona vero myös osuisi kipeimmin pienituloisiin, koska suhteellisesti suurempi osa heidän käytettävissä olevista tuloistaan kuluu ruokaan yleensä ja myös mahdollisesti korkeammin verotettuihin tuotteisiin.

Jo entuudestaan tiedetään, että rankaisevien valmisteverojen kyky saada aikaan muutosta ihmisten kulutustottumuksiin ei ole erityisen tehokas. Varmaa näyttöä siitä, että vero ohjaisi ihmisiä terveellisemmän syömisen suuntaan, ei ole, ainoastaan mallinnuksia ja spekulaatioita.

Ruokaa verotetaan Suomessa raskaasti

Maassamme verotetaan ruokaa ja juomaa jo nyt raskaasti. Vuoden 2022 kertymäksi elintarvikkeiden valmisteveroista ja arvonlisäverosta ennakoidaan valtion budjetissa 4,6 miljardia euroa, tänä vuonna kertymäarvio on 4,3 miljardia euroa. Luonnonvarakeskuksen selvityksestä muutaman vuoden takaa tiedetään, että joka kymmenes veroeuro valtion kassaan tulee ruoka-alalta.

Päivittäistavarakauppa ry:n selvityksen mukaan ruuan kuluttajahinnasta runsaat 40 prosenttia on Suomessa veroja.

Myös käytännön toteutuksena ruokien ja juomien terveysperusteinen valmistevero olisi hallintohirviö, joka synnyttäisi byrokratiaa ja jäytäisi sekä yritysten että viranomaisten voimavaroja.

Tarvittaisiin kokonaan uusi verojärjestelmä, jonne olisi syötettävä tuhansien ja taas tuhansien tuotteiden tiedot sekä ylläpidettävä niitä. Tuottamattomaan työhön valuvat voimavarat olisivat pois yritysten mahdollisuuksista kehittää uusia tuotteita, innovoida ja investoida. 

Veron keräämisen kustannukset ylittäisivät saatavan hyödyn.

Lue lisää: Katso yritysesimerkkejä ETL:n hyvinvointisivustolta!

Lisätietoja antaa

Toimitusjohtaja
Mikko Käkelä
zvxxb.xnxryn@rgy.sv
040 560 7569

Johtaja
Heli Tammivuori
uryv.gnzzvihbev@rgy.sv
040 557 5667
@tammiheli

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Uutiskattaus

ETL:n sidosryhmäjulkaisu Uutiskattaus kokoaa elintarviketeollisuuden kuulumiset muutaman kerran vuodessa. Lue tuorein Uutiskattaus tästä. Tilaa Uutiskattaus tästä.