Ruokakeskustelussa on yhä enemmän sävyjä ja ulottuvuuksia. Terveellinen ruoka merkitsee yhdelle ruoan tasapainoista ravintoainesisältöä, toiselle lisäaineettomuutta, kolmannelle lähiruokaa ja luonnollisuutta. Mistä ihmiset siis puhuvat, kun he puhuvat terveellisestä ruoasta?

HKScan Finlandin ravitsemusasiantuntija Soile Käkösen mukaan käsitys ruoan terveellisyydestä on vuosien saatossa muuttunut. Aikaisemmin kannettiin huolta ennen kaikkea ruoan rasvasta, suolasta, sokerista ja kuidusta, mutta nyt keskustelu on huomattavasti moniulotteisempaa.

- Lähes jokaisella on ruoasta mielipide. Ihmiset käyvät keskustelua saman asian ympärillä, mutta kuitenkin aivan eri asioista. Tämä on omiaan aiheuttamaan myös väärinkäsityksiä, sekä tahallisia että tahattomia, Käkönen sanoo.

Moniäänisen ruokakeskustelun pyörteissä kannattaa Käkösen mielestä muistaa, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa syömisen tapaa.

- Mikään yksittäinen ruoka ei pilaa tai pelasta ruokavaliota, vaan hyvä ruokavalio on aina monipuolinen kokonaisuus. Ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion voi rakentaa monenlaisten valintojen varaan, Käkönen muistuttaa.

Lautasmalli ohjaa myös annoskokoa

Helppo, käytännönläheinen ja yhä edelleen ajankohtainen nyrkkisääntö ruokavalion ja aterioiden monipuolisuuden seuraamisen on vanha, tuttu lautasmalli. Se antaa selkeät suuntaviivat etenkin päivän pääaterioiden, mutta myös välipalojen koostamiseen. Hyvin toteutettuna lautasmalli tuo apua annoskokojen hallintaan. Sopivasti mitoitetut ruoka-annokset tuovat vireyttä työpäiviin ja edistävät painonhallintaa.

- Perinteinen lautasmalliannos on kooltaan varsin matala. Hyvin kukkurainen annos kasvattaa syödyn ruoan määrää, vaikka se olisikin koottu lautasmallin oppien mukaan, Käkönen vinkkaa.

Käkösen mukaan sopiviin annoskokoihin kiinnitetään huomiota myös elintarviketeollisuudessa. Useimmat markkinoilla olevat valmisateriat on mitoitettu noin 300 gramman annoskokoon.

- Se on juuri suositeltava annoskoko pääruoalle, kun ateriaa vielä täydennetään lautasmallin mukaisesti tuoresalaatilla, leivällä ja levitteellä.

Eri vaihtoehtojen annoskokoja ja muita pakkausmerkintöjä kannattaa ruokaostoksilla vertailla. Ravintoarvomerkintä ja ainesosaluettelo antavat paljon tietoa tuotteen ravitsemuslaadusta. Ainakin energian, kovan rasvan, suolan ja sokerin määrä on hyvä tarkistaa.

- Elämme aikakautta, jolloin pakkauksissa on tietoa tuotteesta enemmän kuin koskaan. Tätä tietoa kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

Sallivuutta 80/20 -ajattelulla

Selkeät pakkausmerkinnät ja runsas tuoteinformaatio ovat yksi tärkeä keino, jolla elintarviketeollisuus voi auttaa kuluttajia tekemään hyvinvointia tukevia ruoka- ja juomavalintoja. Käkösen mukaan ravitsemussuositusten ja –tutkimusten seuraaminen on osa elintarvikeyritysten vastuullista toimintaa.

- HKScanin ravitsemusstrategia pohjaa suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Viime vuonna siirryimme suositusten mukaisesti jodioidun suolan käyttöön tuotteissamme. Ravitsemustutkimuksista taas saimme lähtölaukauksen lisäainefosfaatin poistolle kokolihaleikkeleistämme, hän listaa esimerkkejä.

Käkönen kannustaa tekemään arjessa hyvää ravitsemusta tukevia valintoja, mutta liian tiukkapipoista vahtimista syömisestä ei saisi silti tulla.

- Olen itse 80/20 -ajattelutavan kannattaja. Jos 80 prosenttia ruoasta valitaan ravitsemussuositusten mukaan, loppu 20 prosenttia antaa tilaa nauttia myös satunnaisista herkkuhetkistä hyvällä mielellä. Toivoisin, että ruoka olisi ihmisille ennen kaikkea nautinnon ja ilon lähde, hän sanoo.

Kuva: Maito ja terveys ry