Ruoka- tai juomatuotteen terveellisyyttä pohtivan huomio kohdistuu usein pakkauksessa lukeviin tietoihin. Tietoa kaipaava löytää aikaisempaa laajemmat ravintoarvotiedot kaikista pakkauksista viimeistään 13.12.2016, kun uuden elintarviketietoasetuksen siirtymäaika päättyy.

”Jatkossa ruoka- ja juomapakkaukset tarjoavat selkeämmin ja enemmän tietoa ravintoarvoista kuin koskaan aikaisemmin. Jokaisen kannattaa tutustua siihen, mitä kaikkea pakkauksissa kerrotaan”, Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpää kannustaa.

Ravintoarvotiedot tuleva pakollisiksi joulukuussa, mutta suurin osa ruokia ja juomia valmistavista yrityksistä on ottanut merkinnät käyttöön jo ennen kaksivuotisen siirtymäajan päättymistä.

Asetuksen mukaan ravintoarvot on esitettävä seitsemän kohtaa sisältävänä taulukkona, josta löytyy aina samassa järjestyksessä energia, rasva, tyydyttyneet rasvat, hiilihydraatit, sokerit, proteiini ja suola. Luettelon jälkeen on tietoa vitamiineista ja kivennäisaineista, jos niitä on elintarvikkeessa merkittäviä määriä.

Pakkausten ravintoarvomerkinnöissä sokeripitoisuus kertoo tuotteen kokonaissokeripitoisuuden. Se koostuu elintarvikkeen luontaisista sokereista ja valmistuksessa lisätyistä sokereista.

”Ruokavalion ja hyvinvoinnin välinen yhteys kiinnostaa vuosi vuodelta enemmän. Siksi on tärkeää, että tietoa ruokien ja juomien ravintosisällöstä on helposti kaikkien saatavilla. Se auttaa ihmisiä vertaamaan tuotteita ja tekemään itselleen sopivia valintoja”, Tanhuanpää toteaa.

Suomalaisten sokerinsaanti puhututtaa

Eduskunnasta on lähtenyt liikkeelle vilkas keskustelu elintarvikkeisiin lisätyn sokerin verottamisesta. Uudella verolla haluttaisiin korvata vuoden vaihteessa poistuvaksi esitetty makeisvero.

”Suomalaisten sokerinsaanti on puhuttanut viime viikkoina paljon. On hyvä muistaa, että kotimaiset elintarvikevalmistajat tekevät jo nyt jatkuvaa tuotekehitystä sokerin, sekä myös esimerkiksi suolan ja tyydyttyneiden rasvojen vähentämiseksi tuotteissaan. Kuluttajia tuetaan terveellisissä valinnoissa myös monipuolisella tiedolla ja vastuullisella markkinoinnilla”, Tanhuanpää kertoo.

Taloustutkimuksen Suomi Syö 2016 -tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista pitää säännöllistä liikuntaa ja terveellistä ruokavaliota elämäntapanaan. Meistä 41 prosenttia tarkistaa, minkä verran tuotteet sisältävät sokeria.

”Ravitsemusasiat ja hyvinvoinnin huomioiva tuotekehitys ovatkin yritysten keskeisimpiä kilpailukeinoja. Sokerivero ainoastaan vaikeuttaisi hyvää tuotekehitystä, jota tällä alueella tehdään”, Tanhuanpää jatkaa. Hän toteaa vielä:

”Sokeriveron käyttöönottoa selvitettiin laaja-alaisessa virkamiestyöryhmässä vuosina 2012 - 2013. Yksimielinen johtopäätös oli, että toimivaa, oikeudenmukaista ja hallinnollisesti tehokasta verojärjestelmää ei ole mahdollista toteuttaa.”

Suolamäärän arviointi helpottuu erityisesti

Joulukuussa aletaan soveltaa myös kansallista asetusta, jonka myötä pakkauksiin on laitettava EU:n yleisen suolamerkinnän lisäksi voimakassuolaisuusmerkintä. Merkintä vaaditaan, jos tuotteen suolapitoisuus ylittää kyseiselle tuoteryhmälle kuten juustoille, makkaroille tai ruokaleiville asetetun rajan.

”Suolan ravintoarvomerkinnästä on hyvä tietää, että siinä suolan laskentatapa perustuu natriumiin, jota esimerkiksi maidossa ja lihassa on hieman myös luonnostaan. Ruoka- ja juomavalmistajat voivat halutessaan kertoa pakkauksessa, jos suola on peräisin luontaisesta natriumista”, kertoo Tanhuanpää.

Suomi syö -tutkimustulosten mukaan rasvan laatuun ja määrään kiinnittää huomiota 44 prosenttia. Runsaskuituisia vaihtoehtoja pyrkii valitsemaan 61 prosenttia ja vähäsuolaisia 32 prosenttia suomalaisista.

Ruokatieto Yhdistys, Elintarviketeollisuusliitto ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ovat koonneet yrityksille tietopaketin helpottamaan pakkausmerkintöjen toteuttamista Elintarviketieto Esiin! -hankkeessa. Hanke on toteutettu osin maa- ja metsätalousministeriön rahoittamana. Tietopaketti löytyy Ruokatiedon sivuilta.

Artikkeli on julkaistu ETL:n Uutiskattauksessa 4/2016. Tilaa Uutiskattaus.