Usein kysyttyä

Alla on usein esitettyjä kysymyksiä Elintarviketeollisuusliitto ry:n, ETL, esittämästä työaikamallista. Vastaukset kysymyksiin perustuvat ETL:n tämänhetkiseen esitykseen, joten lopulliset vastaukset kysymyksiin saattavat poiketa nyt esitetystä riippuen mahdollisesta työehtosopimuskierroksen 2010  neuvottelutuloksesta Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välillä.

1. Menettääkö työntekijä uudessa työaikamallissa pekkasia?

Ei menetä, koska työajan lyhennys sisältyy mallin mukaiseen viikkotyöaikaan. Tämän lisäksi työaikamalli lyhentää työntekijän vuosityöaikaa keskimäärin 2 - 2,5 päivää, vuonna 2010 jopa 3,5 päivää.

2. Voiko työnantaja määrätä työntekijää siirtymään 36-työtuntijärjestelmään?

Ei voi. Työaikajärjestelmän käyttöönotosta sovitaan aina paikallisesti.

3. Onko uusi työaikajärjestelmä pysyvä järjestelmä ja onko sitä pakko ottaa käyttöön?

Järjestelmä on voimassa määräajan tai irtisanottavissa paikallisen sopimuksen mukaan. Järjestelmää ei ole pakko ottaa käyttöön, vaan sen käyttöönotto edellyttää sopimista.

4. Vaikuttaako työaikamalli palkkaan?

Ei vaikuta. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ansiomenetys korvataan säilyttämällä kuukausipalkka ennallaan. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta työehtosopimuksen mukaisen keskituntiansion perusteella.

5. Onko viikossa enimmäis- ja vähimmäistyöaikaa?

Säännöllinen työaika ei saa olla enempää kuin 48 tuntia viikossa. Sen voi myös sopia alhaisemmaksi. Vähimmäistyöaikaa ei ole.

6. Mikä on vuorokautinen enimmäistyöaika?

Vuorokautinen työaika saa olla enintään 10 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Yleisin työpäivän pituus olisi kuitenkin 8 tuntia.

7. Miten vuorokautinen ja viikoittainen ylityö muodostuu?

Vuorokautiseksi ylityöksi katsotaan se työ, joka ylittää työvuoroluetteloon merkityn vuorokautisen työtuntimäärän. Viikoittaista ylityötä on se työ, joka ylittää työvuoroluetteloon merkityn viikoittaisen työtuntimäärän. Jos esimerkiksi työntekijälle on merkitty seitsemän tunnin työpäivä, mutta hän tekeekin yhdeksän tuntia, kaksi viimeistä tuntia on ylityötä, josta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka.

8. Tuleeko minulle arkivapaita?

Työaikajärjestelmä mahdollistaa arkivapaat.

9. Saako sunnuntaityöstä 100 prosentilla korotettua palkkaa?

Kyllä, sunnuntaikorvaus tulee suoraan työaikalaista.

10. Joudunko työaikajärjestelmässä olemaan joka viikonloppu töissä?

Tavoitteena on, että vähintään joka toinen viikonloppu pidetään työaikajärjestelmässä vapaana. Käytännössä viikonlopputyöt osuvat kohdallesi harvoin.

11. Meillä on saanut pitää pekkasia melko vapaasti – miten tässä mallissa?

Työajan lyhennysvapaiden käytöstä voi myös uudessa työaikamallissa vapaasti sopia työnantajan kanssa, kuten myös pekkasjärjestelmässä.

12. Joudunko tekemään grillimakkaraa koko kesän 48 tuntia viikossa ja viikonloppuisin?

Et joudu. Paikallisesti pitää sopia järjestelmästä, joka on tasapuolinen kaikille.

13. Onko koko henkilökunnan oltava järjestelmässä?

Ei, useimmiten vain pieni osa työntekijöistä olisi järjestelmän piirissä niin sovittaessa.

14. Saako vuorolisää?

Vuorotyössä vuorolisät säilyvät ennallaan.

15. Miten käy arkipyhien kanssa?

Arkipyhät lyhentävät vuosityöaikaa. Arkipyhäkorvaukset pysyvät ennallaan.

16. Miksi työnantaja haluaa siirtyä kuuden päivän tuotantoon kun töitä ei riitä kunnolla edes viideksi päiväksi?

Joustavoittamalla työaikoja saadaan paremmat mahdollisuudet järjestää työntekijöille pidempiä vapaajaksoja, ja näin edesauttaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä työssäjaksamista.

Kauppojen aukioloajat ovat vapautuneet, millä on suora vaikutus elintarvikkeiden kysyntään. Tästä johtuen, mm. jauhelihaa joudutaan valmistamaan myös viikonloppuna, jotta kotimaisen elintarviketeollisuuden kilpailuetu nk. tuoreusvaltti voidaan hyödyntää edelleen, säilyttää kotimaisten elintarvikkeiden hyllytila ja turvata työpaikkojen säilyminen Suomessa.

17. Mikä on tuoreusvaltti?

Tuoreusvaltilla tarkoitetaan kotimaisen elintarviketeollisuuden saamaa kilpailuetua, joka syntyy siitä, että tuotteen kuljetusaika tuotantolaitokselta kauppaan on lyhyempi kuin ulkomaisilla kilpailijoilla, minkä vuoksi kotimaisen tuotteen myyntiaika kaupan hyllyllä on ulkomaista kilpailijaansa pidempi.

Esim. Tuote on valmistettu 1.1. ja sen viimeinen käyttöpäivä on 6.1. Kotimainen tuote on kaupan hyllyssä kuljetuksista johtuen joko 1.1. tai 2.1. ja ulkomainen kilpailija 3.1. tai 4.1. Kotimaisen tuotteen myyntiaika on esimerkissä 5-6 päivää ja ulkomaisen 3-4 päivää.

18. Miten järjestelmä vaikuttaa ulkopuolisen työvoiman käyttöön, osa-aikaisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin?

Työaikajärjestelmä mahdollistaa yrityksen vakituisen henkilökunnan työ- ja vapaa-ajan paremman suunnittelun ja yhteensovittamisen, minkä vuoksi suuri osa töistä saadaan tehtyä yrityksen omalla henkilökunnalla, eikä yrityksille tule tarvetta ainakaan lisätä ulkopuolisen työvoiman, osa-aikaisten tai määräaikaisten työsuhteiden käyttöä.

19. Miten järjestelmä ottaa perheen ja vapaa-ajan huomioon?

Vuosityöaika lyhenee ja  työpäivien lukumäärä vähenee merkittävästi.

20. Jos teen kesällä 50-tuntista viikkoa ja syksyllä kolmipäiväistä, milloin työaikalyhennykset maksetaan?

Kukaan ei varmaan tee kesällä 50-tuntisia viikkoja, koska maksimi on 48 tuntia. Pekkasistakin on kaksi eri tapaa maksaa. Toisessa mallissa tasauspäivistä maksetaan korvaus. Tärkeätä on, että ansioiden tasaisuus turvataan. Tästä pitää sopia liittojen välillä, mutta keskustelua ei ole vielä päästy aloittamaan kunnolla SEL:n ja ETL:n välillä.

21. Miten ehdotus uusi työaikamalli todellisuudessa palvelee työntekijää? Vaikuttaa siltä, että päivät pitenevät, vapaa-aika vähenee ja palkkakin putoaa.

Yksittäiset päivät todella voivat pidentyä, mutta vastaavasti silloin vapaapäivien lukumäärä kasvaa. Vuosityöaika lyhenee keskimäärin 2 - 2,5 päivää. Jos malli olisi jo nyt käytössä, lyhennys olisi tänä vuonna 28 tuntia. Ansiotaso ei alene, sillä se korvataan kuten pekkasissa.

22. Ketkä nerot näitä älyttömiä työaikamalleja rustailee?

ETL:n toimistossa useat ovat osallistuneet työvuoroluettelojen kehittämiseen. Näillä sivuilla oleva malli ei varmaan sovi sinun leipomoosi, koska sen tuotanto on erilainen kuin millään muulla leipomolla. Onkin tärkeää, että paikalliset tarpeet otetaan huomioon työaikakokeilua laadittaessa. Lähetä ehdotuksesi meille ja työnantajallesi, niin katsotaan yhdessä toimiiko malli teillä. Työaikamalli ei valitettavasti ole käyttökelpoinen kaikissa yrityksissä. Silloin käytetään nykyisiä työaikamuotoja. Siirtyminen ja kokeilu ovat vapaaehtoista.