ETL vastustaa makeis- ja virvoitusjuomaveroesitystä

26.10.2009

Elintarviketeollisuusliitto vastustaa esitystä, jonka mukaan virvoitusjuomaveroa kerättäisiin jatkossa vuosittain 50 miljoonaa euroa nykyistä enemmän (nyk. 35 milj. €) ja makeisille otettaisiin uudestaan käyttöön vuonna 2000 poistunut makeisvero.

Valmisteverotus ei ole oikea tapa edistää kansanterveyttä

Ehdotusta on perusteltu kansanterveydellisillä syillä, mm. lihavuuden yleistymisellä. ETL korostaa, että tärkein tekijä terveellisten elämäntapojen omaksumisessa on kasvatuksella: tasapainoinen ruokavalio ja riittävä liikunta ovat avainasemassa. Ruokavalio koostuu jopa sadoista eri elintarvikkeista. Kaikkia markkinoilla olevia elintarvikkeita voidaan sisällyttää terveelliseen ruokavalioon, kun huolehditaan, että kokonaisuus on kunnossa. Myös herkuttelulla on sijansa.

ETL:n toteuttaman jäsenkyselyn perusteella yritykset ovat aktiivisesti pyrkineet edistämään kansanterveyttä mm. seuraavilla toimenpiteillä:
- Lähes 65 % yrityksistä oli tuotekehityksessä ja tutkimuksessa vähentänyt tuotteista energiaa/rasvaa/sokeria
- Lähes 60 % yrityksistä oli laajentanut/painottanut tuotevalikoimaa terveysnäkökohdat korostaviin tuotteisiin
- Noin neljännes yrityksistä oli pienentänyt pakkauskokoja
- Pakkausmerkinnöissä ravintosisältötietojen määrää oli lisätty yli puolessa (63 %) vastaajien edustamia yrityksiä
- Tuotteiden markkinoinnissa ja mainonnassa puolet yrityksistä oli muuttanut tuotteiden sisältöä terveysnäkökohtia korostavammaksi tai kohdistanut markkinointia ja mainontaa terveellisempiin vaihtoehtoihin (40 %)

ETL korostaa, että vastuullisilla toimintatavoilla ja monipuolisia tuotevaihtoehtoja kuluttajille tarjoamalla elintarviketeollisuus tukee suomalasta kansanterveyttä.

Oikeudenmukaisen veromallin rakentaminen terveysperustein on mahdotonta

1. Verotus tullinimikkeen perusteella:
Aiemmin käytössä ollut makeisvero ja nykyinen virvoitusjuomavero (kivennäisvedet, mehut ja virvoitusjuomat) on kohdennettu tuotteisiin tullinimikkeen perusteella. Tullinimikkeistö ei kuitenkaan anna mahdollisuutta kohdistaa veroa tuoteryhmässään ravintoainekoostumukseltaan erilaisiin tuotteisiin näin ollen myös terveellisemmiksi katsotuista ja jopa terveysvaikutteisista tuotteista kannettaisiin vero. Jos veroa kannettaisiin samansuuruisena riippumatta tuotteen koostumuksesta, se vähentäisi yrityksen kiinnostusta kehittää ravintosisällöltään ja muilta ominaisuuksiltaan parempia tuotteita. Se voisi jopa johtaa tuotteiden reseptiikalla ”kikkailuun”, jotta tuote saadaan veronkannon ulottumattomiin.

Veroteknisesti tullinimikeperusteisuuden etu on ollut se, että vero on voitu kohdistaa myös tuontituotteisiin. ETL korostaa, että erityisesti makeistuoteryhmän tuotteita on helppo tuoda ohi verotuksen. Tämä osaltaan vaikutti makeisverosta luopumiseen vuonna 2000. Kaupankäyntitavat ovat muuttuneet ja nykyään on mahdollista ostaa suuria määriä makeisia myös netin kautta. Verotus voi johtaa merkittävään makeisten tuontiin ohi veron.

2. Verotus raaka-aineen perusteella:
Jos vero kohdistetaan määriteltyyn elintarvikkeissa käytettävään raaka-aineeseen (esim. sokeri, nestesokerit ja tärkkelyspohjaiset siirapit, tullinimikkeet 1701 ja 1702 sekä eräät 210690-ryhmän nimikkeet) sen kantaminen kotimaassa valmistetuista ao. nimikkeinä myydyistä ja niitä valmistusaineina sisältävistä tuotteista on teknisesti mahdollista: veron suuruus perustuisi käytetyn raaka-aineen määrään tuotteissa.

Veron kohdistaminen edellä mainitulla tavalla mainittuja valmistusaineita sisältäville koostetuille tuontituotteille on kuitenkin vaikeaa. Vero tulisi tuolloinkin kantaa valmistusaineen käyt-tömäärän pohjalta, ja se kohdistuisi laajaan joukkoon eri tullinimikkeitä. Vero perustuisi valmistajan ilmoittamaan lisättyyn sokerin/tärkkelysmakeuttajien määrään. Tullin on erittäin vaikea varmistaa tuotteessa käytetyn ao. valmistusaineen määrää. ETL katsoo, että järjestelmä asettaisi kotimaassa valmistetut tuotteet tuontia huonompaan asemaan.

Vaihtoehtona veron kytkemiselle käytettyyn raaka-ainemäärään voisi olla verotus keskireseptin perusteella. Ongelmaksi tulevat kuitenkin em. tullinimikeperusteet; veroa kannettaisiin niin sokeria tai tärkkelysmakeuttajaa sisältäviltä kuin sisältämättömiltäkin tuotteilta.

3. Verotus ravintoaineen perusteella:
Jos vero kohdistetaan elintarvikkeen sisältämään ravintoaineeseen, kuten sokereihin, sen kantaminen tasapuolisesti olisi erittäin vaikeaa. Valmistajan tai maahantuojan ei tarvitse määrittää eikä ilmoittaa elintarvikkeen ravintosisältöä ja näin ollen valmistaja/maahantuoja joutuisi tekemään laskelman vain veron kantoa varten. ETL uskoo, että merkittävä osa ao. ravintoaineita sisältäviä tuotteita ja etenkin tuontituotteita jäisi veronkannon ulkopuolelle.

Käytännön syistä vero jouduttaisiin tässäkin kytkemään keskimääräisajattelun pohjalta tullinimikkeisiin. Ongelmaksi tulisi tuolloinkin se, että tullinimikkeet eivät perustu ravintoainesisältöön. Samassa nimikkeessä on sokerin suhteen hyvin erilaisia tuotteita. Verotus ei tuolloin ohjaisi kuluttajaa valitsemaan tämän ominaisuuden kannalta parempaa tuotetta, eikä se myöskään kannustaisi teollisuutta kehittämään koostumukseltaan parempia tuotteita.

Elintarviketeollisuusliiton esitys

Edellä esitetyin perustein ETL katsoo, että terveysperusteista verotusmallia, joka kohtelisi ko-timaista valmistusta ja tuontituotteita samanarvoisesti, on mahdotonta rakentaa. ETL näkeekin, että kyseessä on puhtaasti fiskaalinen tavoite. Suunnitellun lisäveron määrän (100 milj. €/v) kohdistaminen muutaman toimialan kannettavaksi on kuitenkin kohtuutonta.

ETL katsoo, että tullinimikekohtaiset valmisteverot tai vastaavat elintarvikkeen yksittäiseen raaka-aineeseen tai johonkin sen sisältämään ravintoaineeseen kohdistuvat verot ovat tehoton tapa täyttää fiskaalisia tavoitteita. Verojen keräämistä varten on luotava raskas organisaatio ja verot suuntaavat elinkeinoelämän toimintaa etsimään keinoja niiden välttämiseen sekä johtaa yksittäisten kuluttajien ohi veron tapahtuvaan tuontiin ja kasvavaan harmaatuontiin.

Jos kaikesta huolimatta valtioneuvosto päättää kohdistaa veron yksittäisiin elintarvikeryhmiin, edellytämme asian perusteellista selvittämistä ennen veropäätöksen tekoa. Selvityksessä on perehdyttävä sektori- ja tuoteryhmäkohtaisten taloudellisten ja kilpailua vääristävien vaikutusten arviointiin. Tässä yhteydessä tulisi myös selvittää, onko veromuutoksilla ylipäätään mahdollista saavuttaa tavoiteltuja kansanterveydellisiä hyötyjä.

ETL toteaa lisäksi, että arvonlisäverotus on ainoa elintarvikkeita tasapuolisesti kohteleva ja toimiva tapa verottaa kulutusta.