Keskustelu EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuudesta käynnistyi
Komissio järjesti laajan julkisen kyselyn EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tärkeimmistä asioista. Loppuvuodesta komissio julkaisi kyselyyn perustuvan tiedonannon, jossa kuvattiin maatalouspolitiikan haasteita sekä annettiin kolme vaihtoehtoista linjausta EU:n tulevaksi maatalouspolitiikaksi.
ETL seurasi maatalouspolitiikan valmistelutyötä tiiviisti ja painotti lausunnossaan pitkäjänteisten linjausten tärkeyttä. ETL piti hyvänä, että komission tiedonannossa korostetaan ruoan tuotantoa maatalouden ensisijaisena tehtävänä ja haetaan keinoja EU:n maatalouden tuotantokyvyn parantamiseen. Maatalouspolitiikan muutokset eivät saa johtaa maatalouden tukien heikentymiseen epäsuotuisilla alueilla ja maatalouspolitiikassa on huomioitava kuluttajille tärkeät ympäristöasiat. ETL painotti myös markkinoiden hallintavälineiden kuten inverventiovarastoinnin ja varastointituen sekä raaka-aineiden hintavolatiliteetin vaikutuksia hillitsevien uusien riskinhallintavälineiden tarpeellisuutta.
Ohjeistus vastuulliseen sianlihantuotantoon
Puutteet tuotantoeläinten hyvinvoinnissa nousivat julkisuuteen vuosien 2009 ja 2010 vaihteessa. Keskusteltuaan viranomaisten ja lihantuotantoketjun edustajien kanssa ETL:ssa toimiva Suomen Lihateollisuusyhdistys päätyi laatimaan ohjeistuksen ja indikaattorit vastuulliseen suomalaiseen lihantuotantoon. Kansallisen lainsäädännön vaatimustason ylittävän kokonaisuuden valmisteluun osallistuivat myös Eläintautien Torjuntayhdistys ETT ja MTK. Hyvinvointitoimilla haluttiin parantaa kuluttajien luottamusta liha-alan toimijoihin.
Lihateollisuuden uusista sikojen hyvinvointi-indikaattoreista lihanhankinnassa, elinkeinon ylläpitämän sikojen terveydenhuoltojärjestelmä Sikavan tilakäynnin muuttamisesta sekä eläinlääkäreiden ja tuottajien kouluttamisesta sovittiin keväällä. Hyvinvointitoimien suunnittelussa huomioitiin uusi EU:ssa kehitetty eläinten hyvinvoinnin arviointimenettely Welfare Quality®. Lisäksi sovittiin ongelmiin puuttumisesta ja tuottajien neuvonnasta, jos hälytysrajat ylittyvät ja että yhteistyö lihayrityksen ja tuottajan välillä päättyy, elleivät ongelmat korjaannu 12 kuukauden seurantajaksolla. Vastaavien toimenpiteiden suunnittelu päätettiin käynnistää myös naudanlihantuotannossa.
Meijeriyhdistys korkean tason kansallisessa työryhmässä
ETL:ssa toimiva Suomen Meijeriyhdistys osallistui komission perustaman maitoalan korkean tason työryhmän kansallisen taustaryhmän työskentelyyn. Korkean tason työryhmän tehtävänä oli keskustella alan keskipitkän ja pitkän aikavälin järjestelyistä, kun maitokiintiöt lakkautetaan vuonna 2015. Työryhmä julkaisi toimenpide-ehdotuksensa kesäkuussa 2010. Suomen kantoja muodostettaessa Meijeriyhdistys toi esille Suomen maidontuotannon erityispiirteet. Joulukuussa komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa olevien maito- ja maitotuotealan sopimussuhteiden muuttamisesta.
Yhteistyötä viljaraaka-aineen saannin vahvistamiseksi
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR on vakiinnuttanut paikkansa viljaketjua yhdistävänä foorumina. VYR tukee kansallisen viljastrategian toteutumista parantamalla viljaketjun kannattavuutta ja toimivuutta. ETL:n tavoitteena on varmistaa yhteistyöllä laadukkaan ja kilpailukykyisen viljaraaka-aineen saanti elintarviketeollisuudelle. | |

ETL osallistui VYR:n hankkeisiin ja toi viljanjalostajien näkökulmia
esille VYR:in kokouksissa, työryhmissä ja asiantuntijaseminaareissa.
VYR:n hankkeita olivat esimerkiksi viljaviljelyn kannattavuuden
seurantaa helpottavan viljatietopankin tilaaminen Maa- ja
elintarviketalouden tutkimuskeskukselta sekä vehnän ja rukiin
korjuukauden sakolukupalvelun ja hometoksiiniseurantaan liittyvien
analyysien rahoitus.
Rehualalle strategiset linjaukset
Maa- ja metsätalousministeriön asettamassa työryhmässä pohdittiin
rehu-alan strategisia linjauksia ja toimenpiteitä vuosiksi 2011–2020.
ETL:n Rehuteollisuusyhdistys oli työryhmässä hyvin edustettuna. Yhdistys
piti valittuja strategisia linjauksia rehuketjun turvallisuudesta,
laadusta ja kilpailukykyisyydestä, valkuaisrehuomavaraisuuden
lisäämisestä, riskienhallinnan kehittämisestä sekä ympäristö- ja
eettisten asioiden huomioimisesta hyvinä. Yhdistys kannatti myös
salmonellan nollatoleranssin hyväksi jatkossakin tehtävää työtä koko
kotieläinsektorilla sekä alan pyrkimyksiä valkuaisrehuomavaraisuuden
parantamiseksi.
Talousvesi elintarvikkeena
Elintarviketeollisuuden käyttämä vesi uhkaa jäädä valmistelussa olevan
vesihuoltolain soveltamisalan ulkopuolelle. Talousveden hankinta kuuluu
yksityisoikeudellisten sopimusten piiriin, minkä vuoksi
hankintasopimuksiin on jatkossakin kiinnitettävä erityistä huomiota. ETL
toteutti maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja
terveysministeriön ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kanssa hankkeen
talousveden elintarvikekäytön hygieniariskien tunnistamiseksi ja
ennaltaehkäisemiseksi. Hankkeen loppuraporttiin liitettiin
häiriötilanteiden varalle esimerkkilausekkeita, joita yritykset voivat
käyttää talousveden hankintasopimuksissa. | |