| Maailmanlaajuinen talouskriisi syveni vuonna 2009 lamaksi, jonka vaikutukset heijastuivat Suomen elintarvikealalle. Vientimaissa kysynnän pudotessa ja valuuttojen devalvoituessa elintarvikevienti kääntyi jyrkkään laskuun usean vuoden kasvun jälkeen. Kotimaassa kuluttajat siirtyivät edullisempiin tuotteisiin. Kauppa panosti omiin merkkeihinsä ja lisäsi tuontia. Vaikka valmiiden elintarvikkeiden tuonnin arvo laski, tuonnin volyymi kasvoi lähes viisi prosenttia.
Komissiossa ja Suomessa teetettiin selvityksiä elintarvikesektorin hinnanmuodostuksesta ja kilpailun toimivuudesta. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen selvityksessä tuli esille, että Suomessa elintarviketeollisuuden kilpailullisuus toimii hyvin, vaikka muutamat toimialat ovat varsin keskittyneitä. Tuottavuuden kehitys on meillä ollut jopa nopeampaa kuin EU-15 maissa.
| |
Verotulojen heikkeneminen laman vuoksi ja hallituksen tarve elvyttää käynnistivät laajan verovalmistelun. Alkoholijuomien verotusta kiristettiin ja makeis- ja virvoitusjuomaveron korotuksesta päätettiin. Keskustelu laajeni myös sokeri- ja rasvaveroon. ETL vastusti elintarvikkeisiin kohdistettuja valmisteveroja muun muassa niiden epätasapuolisuuden vuoksi.
Lokakuun 2009 alussa ruoan arvonlisävero laski 12 prosenttiin. Kauppa vei alennuksen täysimääräisesti hintoihin. Veronalennus tuki osaltaan kulutuskysyntää. Samalla toteutui ensimmäinen vaihe ETL:n pitkäaikaisesta tavoitteesta päästä Suomessa ruoan verotuksessa keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle.
Säilyttääkseen Suomen ruokasektorin kilpailukykyisenä Suomen hallitus ryhtyi laatimaan kansallista ruokastrategiaa vuoteen 2020. Siihen nivoutuen ETL laati yhteistyössä toimialayhdistysten ja hallinnon kanssa oman strategiansa vuosiksi 2010 - 2020. Päätavoitteiksi kiteytyivät joustavat ja uudistuvat työmarkkinat, alan vahva arvostus, kilpailukykyisen ja laadukkaan kotimaisen raaka-aineen saanti, kannattavasti toimiva arvoketju, toiminnan mahdollistava säädösympäristö sekä vastuullisesti tuotetut elintarvikkeet. Myös ETL:n kaupallista edunvalvontaa terävöitettiin strategisesti tärkeimmillä alueilla.
Toimiston ja jäsenistön vuorovaikutus oli jälleen rakentavaa. Tämä näkyi tuloksellisesti monien tärkeiden asioiden valmistelussa, joista vaativimpia olivat uuden markkinatietoa tarjoavan palvelun SELMAN suunnittelu, yleisten sopimusehtojen valmistelu sekä Food for Life -portaalin käyttöönotto. Vilkas keskustelu ruoan ilmastovaikutuksista, eläinten hyvinvoinnista sekä ruoan turvallisuudesta ja hinnasta heijastuivat myös toimiston ja jäsenten välisessä tiiviissä vuorovaikutuksessa.
Voimakkaasti muuttuvasta toimintaympäristöstä huolimatta elintarviketeollisuus säilytti vahvan markkina-asemansa. Toiminta liitossa ja yhteistyö sidosryhmien kanssa oli kiitettävää. Tästä kiitos kaikille.
Heikki Juutinen
| |