Valmisteverotus

Valmisteverotus haittaa yritysten toimintaa

Suomessa virvoitusjuomia on verotettu vuodesta 1940 lähtien. Huomattavasti uudempi tulokas on makeis- ja jäätelövero, joka otettiin käyttöön vuonna 2011. Yhteistä niille on, että verot pohjautuvat kilpailua vääristävästi tullinimikkeisiin ja verojen vaikutukset yllättävät laajuudellaan.

Samankaltaisia tuotteita verotetaan eri tavoin

Nykyinen elintarvikkeiden valmisteverotus kohdistuu makeisiin, jäätelöön ja virvoitusjuomiin. Virvoitusjuomaveron piirissä ovat sokeroitujen ja sokerittomien virvoitusjuomien ja kivennäisvesien lisäksi myös mehutiivisteet, marjamehut ja mehukeitot. Haittaa aiheuttaa se, että tullinimikkeisiin perustuva valmisteverotus kohtelee keskenään kilpailevia samankaltaisia tuotteita eriarvoisesti, kun toista tuotetta verotetaan ja toista ei. Tästä syystä kilpailu ei toimi.

Esimerkkejä makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomaverotuksen kohteista

Verotus haitaksi tuotekehitykselle, investoinneille ja viennille

Elintarvikkeiden valmisteverotuksesta koituvat haitat koettelevat yritysten toimintaa. Valmisteverotus luo ylimääräistä hallinnollista työtä ja lisää suomalaisten yritysten kustannuksia. Se nostaa tuotteiden hintoja, laskee myyntiä ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa tuotannon lopettamiseen Suomessa. Kun yrityksen asema kotimarkkinoilla heikkenee, mahdollisuudet tuotekehitykseen, investointeihin ja vientiin supistuvat. Samaan aikaan tuontituotteet valtaavat myyntipaikkojen hyllyalaa.

Makeis- ja jäätelövero poistuu - myös virvoitusjuomaverosta luovuttava

Valmisteverotuksen haitat ovat laajat, minkä vuoksi ETL kanteli Suomen makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomaverosta komissiolle vuonna 2013. Kantelun kulmakivenä oli tullinimikkeistö, jonka perusteella verotettavat tuoteryhmät valikoituvat epäloogisesti ja kilpailua vääristäen. Komissiossa Suomen veromallia pidettiin EU:n sääntöjen vastaisena, ja siihen liittyen Suomi poistaa makeis- ja jäätelöveron vuoden 2017 alusta. Elintarviketeollisuusliiton tavoitteena on, että kilpailu on tasapuolista myös juomamarkkinoilla. Siksi virvoitusjuomaverosta on luovuttava.

Yksittäiset elintarvikkeet eivät aiheuta lihavuutta

Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien verotusta ei voi perustella terveysvaikutuksilla, koska vero ulottuu moniin tuotteisiin, joissa ei ole lainkaan sokeria (kivennäisvedet) tai joissa on luontaista sokeria (täysmehut). Myös terveysväitehyväksynnän saanut ksylitoli on makeisverotuksen kohteena. Ylipäätään yksittäisiä elintarvikkeita ei voi pitää lihavuuden aiheuttajina, sillä hyvinvointi koostuu kokonaisuudesta. Ruoka on tärkeä hyvinvoinnin lähde ja nautinto. Siksi myös makeilla herkuttelutuotteilla on paikkansa monipuolisessa ruokavaliossa.

Ehkäisisikö sokerivero suomalaisten lihomisen?

Makeis- ja jäätelöveron jäädessä pois tilalle on ehdotettu sokeriveroa. Se ei takaa terveellisiä valintoja, vaikka se nähdään usein helppona keinona vähentää elämäntapaan liittyviä sairauksia. Näyttöä sokeriveron vaikutuksista ei ole Suomessa eikä muualla. Huomionarvoista myös on, että verotuksen vuoksi kohonnut hinta voi johtaa siihen, että ihmiset valitsevat ravitsemuksellisesti samankaltaisen mutta hinnaltaan edullisemman tuotteen. Veron seurauksena kuluttajille saattaa myös jäädä vähemmän rahaa käytettäväksi ravitsemuksellisesti monipuolisiin elintarvikkeisiin.

Sokerivero käytännössä mahdoton toteuttaa

Tasapuolinen rajanveto luontaisesti sokeria sisältävien ja lisättyä sokeria sisältävien tuotteiden välillä on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta. EU:n elintarviketietoasetus ei tuo siihen helpotusta, sillä pakollinen ravintoarvomerkintä ei erottele lisättyä sokeria ja tuotteessa luonnostaan esiintyvää sokeria. Niitä ei myöskään pysty analyyseillä erottamaan toisistaan. Vaikeutta lisää se, että EU:ssa pakkaamattomilta elintarvikkeilta ei edellytetä lainkaan sokerimerkintöjä. Sokerivero olisi vaikea toteuttaa myös syrjimättömyysperiaatteen ja valtiontukimääräysten vuoksi, ja sen hallinnollinen taakka sekä yrityksille että viranomaisille olisi jopa poistuvaa makeis- ja jäätelöveroakin raskaampi.

Suomalaisten hyvinvointi tärkeää ruoka- ja juomayrityksille

Ruoka- ja juomayrityksille ravitsemusasiat ja hyvinvoinnin huomioiminen tutkimuksessa ja tuotekehityksessä ovat tärkeitä. Ala tekee pitkäjänteistä tuotekehitystä esimerkiksi sokerin vähentämiseksi tuotteissa. Monien tavanomaisten tuotteiden rinnalle valmistetaan kevyempiä vaihtoehtoja ja pienten elintarvikepakkausten tarjontaa on lisätty ravitsemuksellisista lähtökohdista. Yritykset myös panostavat ravitsemussuosituksiin nojaavaan tuotemarkkinointiin ja viestintään.

Lue tarkemmin ETL:n sokeria ja verotusta käsittelevästä Q&A:sta (pdf)

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Esimerkkejä verotuksen vaikutuksista

Valmisteverotus on siirtänyt kysyntää edullisempiin tuontituotteisiin ja veron ulkopuolisiin tuotteisiin.

Suomessa valmistettujen mehujen myynti on vähentynyt 15–35 % vuodesta 2012, jolloin veroja korotettiin.

Suomessa valmistetun jäätelön myyntivolyymi on laskenut 20 % vuodesta 2011, jolloin jäätelön verotus aloitettiin.

Veron kohteena olevilla aloilla on jouduttu vähentämään vakituista ja osa-aikaista henkilöstöä.

Kausityövoiman tarve on vähentynyt ja mahdollisuus työllistää opiskelijoita heikentynyt.