24.04.2017

Raportti hoputtaa suomalaista elintarviketeollisuutta vientiin

Elintarviketeollisuuden kilpailukykyä selvittänyt tutkimus perää suomalaisyrityksiltä radikaalia asennemuutosta vientiä kohtaan. Päälle pitäisi saada kokonaan uusi vaihde, jossa suuntaa näyttävät korkean arvonlisän brändituotteet.

Laajassa tutkimuksessa suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä selvitettiin sekä lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvyn että pitkän aikavälin kasvukilpailukyvyn näkökulmasta. Tuloksia verrattiin Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan.

Elintarvikeketjua käsiteltiin kolmena toimialana, jotka nivoutuvat toisiinsa arvoketjussa: alkutuotantona, jalostavana elintarviketeollisuutena ja elintarvikekauppana.

Kustannukset pysyneet pääosin aisoissa

Elintarviketeollisuuden ja -kaupan suhteellinen kustannuskilpailukyky on raportin mukaan hyvä ja kannattavuus parempi kuin vertailumaissa. Maltilliset palkkaratkaisut, kohtuulliset raaka-ainekustannukset ja hyvät markkinahinnat mahdollistavat kannattavan toiminnan.

Isoin haaste sen sijaan on työn heikko tuottavuus. Elintarviketeollisuudessa sitä selittää suhteellisesti korkea työintensiivisyys, mutta kaupan alalta tarvitaan lisätutkimusta syiden selvittämiseksi.

Alkutuotannossa taas kustannuskilpailukyky on Suomessa huono ja kannattavuuskertoimen odotetaan heikentyvän entisestään. Ne ovat seurausta siitä, että alkutuotannon sinänsä ansiokkaat tuottavuusparannukset valuvat ketjussa eteenpäin aina kuluttajalle asti. Kehitys kohti suurempia tilakokoja on välttämätön.

Vauhtia vientiin Food from Finland -ohjelmalla

Pitkä aikavälin kasvukilpailukykyä tarkasteltaessa suurimmaksi haasteeksi suomalaisessa elintarvikeketjussa nousee liian vahva keskittyminen kotimarkkinoihin. Elintarvikevientimme kalpenee Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan verrattuna.

Silmät on ummistettu globaalilta kehitykseltä, vaikka ulkomainen kilpailu uhkaa tähän asti ”turvassa” olleita markkinoita. Koko elintarvikeketjun on muutettava asennettaan radikaalisti ja vientiä on alettava kehittää yksissä tuumin, raportissa alleviivataan.

Elintarviketeollisuusliiton (ETL) johtaja Heli Tammivuori on samaa mieltä raportin loppupäätelmien kanssa:

– Vientiin tarvitaan reipasta kasvua, mihin tähtää myös ETL:n kätilöimä Food from Finland -ohjelma. Se on jo nyt onnistunut vauhdittamaan vientiä ja sen keskeinen rooli tunnustetaan vastaisuudessakin. Tuloksia syntyy, kun yritykset, vientiä mahdollistavat organisaatiot ja viranomaiset tekevät saumatonta yhteistyötä.

Suomi-brändi hyötykäyttöön

Viennin vauhdittaminen edellyttää monia muutoksia. Raportissa kiinnitetään huomiota viiteen seikkaan:

  • Elintarvikealalle on rekrytoitava uudenlaista osaamista viennissä perinteisesti menestyneiltä aloilta.
  • Alan koulutusohjelmia pitää laajentaa ja räätälöidä.
  • Vientimarkkinakohtaisista tarpeista tarvitaan lisää ymmärrystä.
  • Painopiste on siirrettävä jalostamattomien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden viennistä brändituotteiden vientiin.
  • Elintarvikealan valvontaa pitää virtaviivaistaa ja viranomaistyötä suunnata neuvovammaksi ja osallistuvammaksi.

Vientiä on pidetty elintarviketeollisuudessa lähinnä pakollisena ylipaineventtiilinä kotimaiselle ylituotannolle, kun kotimaan markkinat on nähty riittäväksi alustaksi liiketoiminnalle. Vientiperinteet puuttuvat.

Vientimme on keskittynyt Tanskan jälkeen eniten raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin, joiden arvonlisäys ei yllä korkean jalostusasteen tuotteiden tasolle.

Suomalaisuus itsessään ei myöskään ole taannut menestystä myyntiargumenttina ulkomailla. Emme ole osanneet purkaa Suomi-brändiä arvoa kasvattaviin osatekijöihin, kuten turvallisuuteen, puhtauteen, terveellisyyteen, lisäaineettomuuteen ja lääkkeettömyyteen.

Lue lisää:

kuva: Fazer

Lisätietoja antaa

Johtaja
Heli Tammivuori
uryv.gnzzvihbev@rgy.sv
(09) 1488 7240
@tammiheli

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Tilaa tiedote

Tilaa ETL:n tiedotteet suoraan sähköpostiisi tästä.