07.09.2017

Miten suomalainen ruoka voisi lyödä itsensä läpi Aasiassa?

Jos asiaa kysytään aasialaisopiskelijoilta, meidän pitäisi brändätä luonnonantimemme arktisiksi premium-tuotteiksi, unohtaa vaatimaton lähestymistapa ja panna paljon paukkuja aggressiiviseen markkinointiin.

Singaporessa yliopisto-opettajana toiminut KTT Kirsti Lindberg-Repo halusi tehdä jotakin konkreettista ja näyttävää Kaakkois-Aasiasta kasvua hakevien suomalaisyritysten hyväksi.

Syntyi Design Finland 100 -projekti ja Nordic Business and Design Case -kilpailu. Kilpailussa opiskelijat 37:stä Kaakkois-Aasian yliopistosta laativat suomalaisille yrityksille konkreettisen suunnitelman, jolla kasvu laajennetaan Aasian huikeille, 667 miljoonan kuluttajan markkinoille.

Kilpailu huipentui elo-syyskuun vaihteessa Helsingissä järjestettyyn Design Drives Business -seminaariin, jossa neljä parhaaksi rankattua opiskelijajoukkuetta esitteli läpilyöntisuunnitelmansa yritysjohtajille ja vaikuttajille. Kilpailusarjat olivat vähittäiskauppa, ruoka, muoti ja terveysteknologia.

Singapore tuo 92 prosenttia kasviksistaan

Ruokayrityksen kansainvälistymisstrategiakilpailussa parhaaksi ylsi Singapore Management Univeristyn joukkue Leonard Wong, Loong He ja Amy Lui YinTin. He painottivat ruuan erittäin suurta merkitystä aasialaisessa kulttuurissa:

– Ruoka on meille arjen keskeisimpiä asioita. Se on koko elämämme perusta!

Singapore tuo peräti 92 prosenttia kuluttamistaan kasviksista ja vihanneksista. Luomuruoka ja luonnontuotteet kiinnostavat kuluttajia kovasti. Niinpä voittaneessa kansainvälistymissuunnitelmassa tarkasteluun otettiin suomalaiset marjat ja niiden mahdollisuudet.

Opiskelijat nostivat keskiöön suomalaisten marjojen ainutlaatuisuuden, puhtaan kasvuympäristön, edistyneen teknologian jatkojalostuksessa sekä kestävän kehityksen kriteerit täyttävän toimitusketjun.

Singaporen markkinoille pääsy toimisi tukikohtana ja ponnahduslautana alueen muiden maiden valloittamiseen.

Pohjoisessa kasvaneet marjat tarjoiltaisiin kuluttajille arktisina premium-tuotteina. Opiskelijat kehottivat brändäämään marjat näyttävästi. Se on välttämätöntä, sillä kilpailu ruokamarkkinoilla on erittäin kireää.

Ruoka ei voi maksaa Aasiassa niin paljon kuin Suomessa

Ilman vahvaa panostamista markkinointiin suomalaisten tuotteiden on mahdotonta tulla nähdyiksi ja erottua edukseen. Etenkin sosiaalisen median kanavat pitää ottaa haltuun, sillä aasialaiset viettävät niissä aikaansa useita tunteja päivittäin.

Ja vaikka Singaporesta löytyy sangen ostovoimaisia kuluttajia, arktisten premium-tuotteiden hinnoittelun on osuttava kohdalleen. Suuntaa antaa opiskelijoiden mainitsema mittapuu, jonka mukaan luomuraaka-aineista valmistettu ateria voi maksaa enintään 10 Singaporen dollaria eli noin kuusi euroa.

Yhdeksi erottumisen keinoksi markkinoinnissa opiskelijat ideoivat suomalaiset vuodenajat, joita ainaista kesää elävässä Singaporessa ei juuri tunneta. ”Syö oikeaa ruokaa oikeaan vuodenaikaan” -slogan rytmittäisi tarjontaa kaupoissa Suomen vuodenaikojen mukaan.

Elintarviketeollisuusliitto oli mukana rahoittamassa Design Finland 100 -hanketta ja opiskelijoiden kilpailua. 


Hankenin emeritusprofessori Christian Grönroos palkitsee suomalaisen ruuan vientiä ideoineet singaporelaisopiskelijat yhdessä Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinin kanssa. 

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Tilaa tiedote

Tilaa ETL:n tiedotteet suoraan sähköpostiisi tästä.