19.10.2017

Finpron Esa Wrang: Ruokavienti kasvaa tänä vuonna 1,7 miljardiin euroon

Elintarvikevienti halutaan nostaa Suomessa uudelle tasolle. Onnistumiseen edellytykset ovat koossa, mutta lujaa pitää juosta ja itsensä kehumista opetella.

Suomalaisen ruuan valttikortit häikäisevät: Maailman puhtain ilma ja maaperä. Hyvinvoivat eläimet. Ei salmonellaa, maailman vähäisin antibioottien käyttö lihantuotannossa. Korkeat laatustandardit tuotannossa. Ruokaturvallisuus huipputasolla. Innovatiiviset tuotteet. Arktinen eksoottisuus.

Luulisi, että Suomessa valmistettavat elintarvikkeet suorastaan revitään käsistä. Helpommin sanottu kuin tehty, todettiin Lidlin järjestämässä Viedään Suomi-ruoka maailmalle -seminaarissa Helsingissä lokakuun puolivälissä.

Finpron Food from Finland -vientiohjelman vetäjä, toimialajohtaja Esa Wrang tietää, että ani harva maa pystyy tarjoamaan vientimarkkinoille yhtä vaikuttavaa repertuaaria kuin Suomi.

– Meillä valmistetaan terveysvaikutteisia tuotteita, allergiavapaita elintarvikkeita, innovatiivisia ruokia ja juomia maidosta, viljasta, marjoista, lihasta ja kalasta… Erikoisalkoholituotteista puhumattakaan. Ne kiinnostavat ammattiostajia kaikkialla ja saavat kriittisimmänkin kuluttajan pysähtymään.

Ainakaan tuotteista vientimenestys ei siis kiikasta.

Hyvä ei riitä, pitää olla parempi

Wrangin mukaan ruokaviennin eteen ponnistellaan Suomessa yhä määrätietoisemmin. Viime aikoina Suomen profiilia on nostettu vienninedistämisen keinoin etenkin Aasiassa ja esimerkiksi Japaniin on avattu tie suurelle joukolle yrityksiä.

– Kaikki työ viennin parissa tehdään erittäin hyvin. Se ei kuitenkaan riitä, vaan pitää tehdä vieläkin paremmin.

Tullitilastojen mukaan Suomesta vietiin viime vuonna elintarvikkeita 1,465 miljardilla eurolla. Tämän vuoden tammi–heinäkuussa viennin arvo oli 0,942 miljardia euroa. Esa Wrang arvioi, että vienti nousee tänä vuonna 1,7 miljardiin euroon.

Jos viennin kehitystä tarkastellaan rullaavasti elokuusta 2016 heinäkuuhun 2017, arvo yltää lähes 1,6 miljardiin euroon.

Vaivannäkö ja pitkä pinna palkitaan

Wrang sanoo, että viennissä moni asia on jo hyvällä tolalla.

Vientiä edistävät tahot luovat yhdessä korkean osaamistason roolia suomalaiselle ruualle ja suomalaisten yritysten yhteistyö ja yhteisen tarjonnan esittely herättävät mielenkiintoa. Vahvat argumenttimme ruuan puhtaudesta, laadusta, turvallisuudesta, terveydestä ja pohjoisesta omaperäisyydestä toimivat.

– Suomen profiilia nostavat tasokkaat messuosastot, ostajille suunnatut tapahtumat, mediakampanjat sekä säännöllinen markkinointi oikeilla osaamiskärjillä. Food from Finland -hankkeen tiimoilta suomalaisia tuotteita on esitelty jo yli 2 000 ostajalle eri kohdemaissa.

Viennissä tarvitaan kuitenkin myös kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

– On jaksettava tehdä jalkatyötä, matkustaa ja viettää joskus unettomia öitäkin. Lupien saaminen kestää helposti kuukausia, jopa vuosia, ja kauppojen konkretisoituminen vie aina oman aikansa. Vientiprosessin läpiviennissä puolitoista vuotta on keskiarvoaika, Wrang konkretisoi.

Vienti avaa reitin kasvuun

Miten sitten onnistua ruokaviennissä? Vienti on tärkeää, koska se avaa elintarvikeyrityksille parhaan reitin kasvuun.

Esa Wrang nostaa sinnikkyyden lisäksi framille kolme tavoitetta:

– Ensinnäkin vientituotteiden jalostusarvo pitää saada nousemaan ja huomion keskipiste suuntautumaan vahvasti brändättyihin kuluttajatuotteisiin.

– Toiseksi tuotekehitystä täytyy tehdä niin, että tuotteet kohdistetaan suoraan oikeille kohderyhmille vientimarkkinoilla.

– Ja kolmanneksi on osattava konseptoida, kertoa vetoavaa bränditarinaa ja hyödyntää muotoilua pakkauksissa. 

Onnistumisten todennäköisyys kasvaa, kun elintarvikeala tekee yhteistyötä entistä laajemmin, suomalaisen ruuan vahvuudet tuodaan esiin yhteisinä markkinoinnin kärkiviesteinä ja tarjolla pidetään kohdemarkkinoiden kuluttajia puhuttelevia tuotteita.

Rinta rottingille, mittakaava suureksi

Suomalainen ei tunnetusti retostele vahvuuksillaan. Markkinoinnin konkari, hallitusammattilainen Anne Korkiakoski vertasi seminaarissa Suomea ”maailman suurimpaan autotalliin, jossa tuotteet odottavat piilossa, että joku löytäisi ne sieltä”.

– Liika vaatimattomuus pitää kerta kaikkiaan panna pois! Olemme tottuneet toimimaan business to business -markkinoilla pienillä markkinointipanostuksilla, mutta kuluttajatuotteissa sellainen ei kanna. Eurojen pihistelyn asemesta tuplatkaa markkinointibudjetit, Korkiakoski kehotti kasvuhakuisia elintarvikeyrityksiä.

Hän perää rohkeutta skaalata tekemistä huomattavasti isompaan mittakaavaan. Jos vähättelee, markkinat eivät usko.

– Suomalaisyritys saattaa budjetoida markkinointiin vain muutaman prosentin liikevaihdostaan. Se on selvästi vähemmän kuin esimerkiksi ruotsalaisissa yrityksissä, amerikkalaisista puhumattakaan. Kansainvälisten premium- ja luksustuotteiden markkinointibudjetti pyörii helposti jopa 30–50 prosentissa liikevaihdosta.

Finpron Esa Wrang kertoi elintarvikeviennin menestystekijöistä Lidlin seminaarissa Helsingissä.

Lisätietoja antaa

Johtaja
Heli Tammivuori
uryv.gnzzvihbev@rgy.sv
(09) 1488 7240
@tammiheli

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Tilaa tiedote

Tilaa ETL:n tiedotteet suoraan sähköpostiisi tästä.