07.02.2018

Brexitin vaikutukset huolestuttavat eurooppalaista elintarviketeollisuutta

Elintarvikealan eurooppalainen kattojärjestö Food Drink Europe vaatii pitkää brexit-siirtymäaikaa ja kaupankäynnin esteiden minimointia. Vaikka Iso-Britannia ei ole suurimpia viennin kohdemaita suomalaiselle elintarvikesektorille, välillisesti haittavaikutukset tuntuisivat myös Suomessa markkinatilanteen kiristyessä EU-sisämarkkinoilla.

Ison-Britannian ero Euroopan unionista tapahtuu reilun vuoden kuluttua eli maaliskuun 2019 lopussa. Eroprosessin siirtymäaika ulottuu vuoden 2020 loppuun.

Elintarvikealalla EU:n ja Britannian suhteiden järjestämisessä suuria tulevaisuuden kysymyksiä ovat kauppasuhteet sekä elintarvikelainsäädännön ja maataloustuotannon ehtojen eriytyminen.

Vaikka EU:n ja Britannian välillä sovittaisiin kauppasuhteissa tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta, rajalle tulee joka tapauksessa alkuperäsääntöjen ja asiakirjojen tarkastusta sekä valvontaa. Jos syntyy vapaakauppasopimus, mukaan tulevat tullitariffit ja kiintiöt. Jos Britannia ei sitoutuisi ETA-maiden tapaan noudattamaan viennissään EU-lainsäädäntöä, erilaisten ei-tariffiperusteisten kaupanesteiden määrä kasvaisi.

Ilman erityistä sopimusta EU:n jäsenmaiden ja Britannian välisessä kaupankäynnissä on otettava käyttöön yleensäkin EU:n ulkorajoilla tehtävät terveys- ja eläinlääkäritarkastukset ja -todistusvaatimukset. Jos kahdenvälistä kauppasopimusta ei saada aikaan, kaupan ehdot määräytyvät WTO:n yleisten sääntöjen mukaan ns. most favoured nation -tullitariffeineen. Keskimääräinen EU:n tullitaso elintarvikesektorilla on 22 prosenttia, mutta joissakin tuotteissa vielä huomattavasti korkeampi.

Vaikka Britannia soveltaisi eron alkuvaiheessa EU:n nykyistä lainsäädäntöä, säädökset tulevat vähitellen väistämättä eriytymään. Lainsäädännöllisiä eroja voisi syntyä esimerkiksi GMO- ja elintarvikehygienia-vaatimuksiin.

Maataloustuotannon ehtojen muuttuminen Britanniassa saattaa vaikuttaa elintarvikkeiden raaka-ainetuotannon kilpailukykyyn. Britannian arvioidaan muuttavan maatalouspolitiikkaansa EU-eron jälkeen.

Elintarvikkeiden kauppatase ylijäämäinen EU:lle

Maatalous- ja elintarvikkeiden kaupan osuus Britannian koko kaupankäynnistä EU:n kanssa on 11 prosenttia. Kauppatase on EU:lle ylijäämäinen: vuoden 2014 tietojen mukaan maatalous- ja elintarvikkeiden vienti EU:sta Britanniaan oli arvoltaan 40,3 mrd. euroa ja tuonti Britanniasta 16,1 mrd. euroa. Britannian suurimpia kauppakumppaneita elintarvikealalla ovat Alankomaat, Irlanti, Ranska, Saksa, Belgia, Italia ja Espanja.

EU:sta viedään eniten erilaisia elintarvikejalosteita, juomia, liha- ja maitotuotteita sekä hedelmiä ja vihanneksia. Esimerkiksi 45 prosenttia Britanniassa kulutetusta punaisesta lihasta tuodaan EU-maista.

Britanniassa elintarviketeollisuus on merkittävin teollisuudenala, joka työllistää suoraan 117 000 henkeä. Alan viennin arvo vuonna 2016 oli noin 22,5 mrd. euroa ja siitä yli 70 prosenttia suuntautui EU-maihin. Tärkeimmät vientimaat olivat Irlanti, Yhdysvallat, Ranska, Alankomaat ja Espanja. Viennin merkittävimmät tuoteryhmät ovat elintarvikejalosteet, juomat sekä liha- ja maitotuotteet.

Elintarvikekauppa Suomen kanssa melko vähäistä

Elintarvikkeiden kauppa Suomen ja Ison-Britannian kesken taas on Suomelle huomattavan alijäämäistä. Vuonna 2016 Suomesta vietiin elintarvikkeita Britanniaan 23,3 miljoonan euron arvosta, kun tuonti oli samaan aikaan 110 miljoonaa euroa. Suomi ei ole Britannian merkittävimpiä kauppakumppaneita eikä Britannia yllä Suomen kymmenen tärkeimmän elintarvikevientimaan joukkoon.

Suomi vie Britanniaan meijerituotteita ja juustoja, keksejä ja leivonnaisia, sokeria, öljyjä ja rasvoja, alkoholijuomia, kaakaota ja suklaata, mausteita, tärkkelystä, lihatuotteita sekä leipää ja myllytuotteita.

Britanniasta puolestaan tuodaan Suomeen alkoholijuomia, lemmikkieläinten ruokia, myllytuotteita, sokeria, keksejä ja leivonnaisia, kaakaota ja suklaata, hedelmä- ja vihannesmehuja, mausteita, valmisruokia, lihatuotteita, olutta, teetä ja kahvia, kasvistuotteita sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä.

Elintarvikeala pitäisi asettaa brexit-neuvotteluissa etusijalle

Elintarvikealan EU-kattojärjestö Food Drink Europe on vedonnut, että kaupankäynnin jatkuminen kitkattomasti ja ilman suuria häiriöitä brexitin jälkeenkin on erittäin tärkeää. Elintarvikesektorit ovat integroituneet toisiinsa vahvasti sekä raaka-aineiden, puolijalosteiden että lopputuotteiden kaupassa.

Järjestö painottaa pitkää siirtymäaikaa ja selkeyttä elintarvikesektorin uusien järjestelyjen valmisteluun. Esillä ovat olleet etenkin vapaakaupan sekä työvoiman ja rahallisten resurssien turvaaminen, säädösympäristön johdonmukaisuus ja standardien vastavuoroisuuden tunnustaminen. Elintarvikeala pitäisi asettaa brexit-neuvotteluissa etusijalle, koska se on EU:ssa suurin teollisuudenala.

Järjestön mielestä tullitariffien ja kiintiöjärjestelyjen sekä tullimenettelyjen ottamista käyttöön EU-alueen ja Britannian välillä pitää välttää viimeiseen saakka. Sääntelyyn liittyvät kaupanesteet on pidettävä minimissään – brexit vaikuttaa kaikkiaan 2 300:een maataloutta ja elintarvikkeita koskevaan EU-säädökseen!

Brexitin vaikutuksia elintarvikealaan Suomessa ja kansainvälisesti pohditaan tänään ETL:n ja MTK:n järjestämässä seminaarissa Helsingissä.


Kuva: Henrietta Dahlman / MTK

Lisätietoja antaa

Toimialapäällikkö
Marika Säynevirta
znevxn.fnlarivegn@rgy.sv
040 736 2077
@MarikaSayne

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Lehdistötiedotteet

Tilaa ETL:n lehdistötiedotteet suoraan sähköpostiisi tästä.