28.08.2018

Arktinen ruoka – viennissä valtti, suomalaiselle arkipäivää

Arvi-hanke kokosi perustelut arktisen ruuan erinomaisuudesta yksiin kansiin brändikäsikirjaksi. Yrityksiä kannustetaan hyödyntämään pohjoisuutta vientimarkkinoinnissaan.

Kuluneena kesänä ei ainakaan sään puolesta ole ollut ihan helppo uskoa, että tosiasiassa Suomi on maapallon pohjoisin maa, jossa tuotetaan ruokaa laajamittaisesti ja harjoitetaan ammattimaista viljelyä.

Olemme siten hyvin poikkeuksellinen alue, sillä maantieteellinen vertailukohtamme löytyy Siperian ja Kanadan pohjoisilta alueilta, missä ruuantuotantoa ei toden totta juuri ole.

Poikkeukselliset olot tekevät ruuasta erityistä

Globaalissa katsannossa suomalaisista raaka-aineista jalostettuja elintarvikkeita pidetään arktisina. Suomalaiselle arktinen ruoka tarkoittaa normaalia jokapäiväistä ruokaa, mutta vientimarkkinoilla arktisuus on eksoottista ja kuluttajissa kiinnostusta herättävää.

Arktiseen ruokaan yhdistyvät mielikuvissa puhdas vesi, puhdas maaperä ja puhdas ilma. Siihen liitetään myös pitkä kylmä talvi, lyhyt valoisa kesä, hyvä huolenpito tuotantoeläimistä ja vahva osaaminen.

Poikkeukselliset kasvuolosuhteet tekevät suomalaisesta ruuasta erityistä ja erottuvaa. Ruokamme maistuu ainutlaatuiselta, koska se tuotetaan vaativissa olosuhteissa. Pohjoisia kasvuolosuhteita ja kesäöiden valoisuutta mikään maa ei pysty kopioimaan itselleen!

Konseptoitu arktisuus yritysten avuksi

Miten suomalainen ruokavienti sitten voisi hyödyntää arktisuutta ja tehdä siitä peräti kilpailuvaltin? Aihetta on työstetty kaksivuotisessa Arvi-hankkeessa, jossa ovat mukana Ruokatieto Yhdistys, Luonnonvarakeskus ja Reilua.fi. Arvi tulee sanoista Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä. Arktisuudella tarkoitetaan tuotantoa, joka tapahtuu 60. leveysasteen pohjoispuolella.

Hanke kokoaa pohjoiseen sijaintiimme perustuvan ruuantuotannon lisäarvotekijät ja vahvuudet yhdeksi konseptiksi. Sitä hyödyntämällä yritykset voivat kertoa arktista tarinaa ja erilaistaa sillä tuotteitaan.

Arktisuus-argumentin hyödyntämistä helpottamaan on koottu tietopaketti ja brändikäsikirja. Esimerkiksi valokuvien avulla voi näyttää, millaisessa kasvuympäristössä suomalainen ruoka kasvaa.

Markkinoinnissa arktisen tarinan keskiöön viedään suomalainen tinkimättömyys, rehtiys ja tunnistettavuus. Ruokamme tuotetaan korkeiden vaatimusten mukaisesti eikä se ole halpaa, koska laatua ei voi saada halvalla.

Kilpailuetua harvinaisemmista lajikkeista

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Sirpa Kurppa arvioi, että kilpailuetua arktisuudella voitaisiin Suomessa tavoitella ei-massatuotetuissa kasveissa.

Ruokatuotanto keskittyy maailmassa tällä hetkellä 10–20 pääkasviin. Niitä tuotetaan valtavina massoina ja niillä pyritään täyttämään ihmisten ruokavaliot. Esimerkiksi vehnästä saadaan joissakin maissa jopa kolminkertaisia satoja meikäläisiin verrattuna.

Mutta kun tarkastellaan harvinaisempia kasvilajeja ja pyritään löytämään esimerkiksi sellaisia, joiden kivennäisainepitoisuudet ovat suuret, valikoima laajenee ja Suomenkin mahdollisuudet päästä mukaan globaaliin kilpailuun paranevat.

Suomalaisille tuttujen tuotteiden, kuten luonnonmarjojen, sienten ja yrttien erityisyys on jo huomattu maailmalla. Niitä tullaan hakemaan täältä erityisominaisuuksien vuoksi: aromikkuuden, terveellisyyden ja erityisten lajikkeiden, joita ei kasva missään muualla.

Luonnonmarjamme ovat huomattavasti aromikkaampia kuin vaikkapa Keski-Euroopassa. Myös esimerkiksi mansikan jalostuksessa Suomessa on keskitytty enemmän makuun kuin suurten satojen saamiseen.

Väitteiden taustalla tutkittua tietoa

Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Kotro havaitsi Shanghaissa vieraillessaan, että suomalaisista elintarvikkeista kauratuotteet, ruishiutaleet, liköörit, gini ja vodka saavat siellä hyllytilaa.

Kiinassa vain noin 10 prosenttia maapinta-alasta kelpaa ruuan tuotantoon, joten kysyntää tuontiruualle riittää valtavasti. Etenkin 80-luvun jälkeen syntyneet, keskiluokkaa edustavat naiset ostavat sitä mielellään.

Kotro uskoo, että suomalaisista luonnonmarjoista etenkin mustikka ja siitä valmistetut tuotteet voisivat toimia tienraivaajina ruokaviennissä. Kiinassa tarjolla olevien mustikkatuotteiden kirjo on erittäin laaja, mutta suurimmassa osassa tuotteita mustikkana on käytetty pensasmustikkaa, joka jää aromikkuudeltaan ja terveysvaikutuksiltaan kauas suomalaisesta luonnossa kasvavasta metsämustikasta.

Mustikka on maailmalla todella pop! Sillä on vahva argumenttiarvo markkinoinnissa ja myynnissä, vaikka itse tuotteessa mustikkapitoisuus jäisi minimaaliseksi.

Suomalaiset ovat perinteisesti rehellisiä ja luotettavia kumppaneita vientimarkkinoilla. Perustelumme vientituotteittemme puhtaudesta ja erinomaisuudesta pitävät kutinsa ja pohjautuvat faktoihin.

Esimerkiksi Luonnonvarakeskus pitää yllä Ruokafakta-sivustoa, jonne on koottu runsaasti tutkimukseen ja tilastoihin perustuvaa tietoa. Sen avulla ruokaa vievät yritykset pystyvät osoittamaan suomalaisen tuotannon ja suomalaisten raaka-aineiden hyviä puolia suhteessa kilpaileviin ulkomaisiin raaka-aineisiin ja tuotantotapoihin.

Suomalaiset ruokaviejät voivat huoletta korostaa myös sitä, että ruokamme tuotetaan vastuullisesti. Ympäristönäkökohdat, tuotantoeläinten hoito ja työntekijöiden olosuhteet ovat kaikki kunnossa. Kotro kertoo, että tuontiruokaa mainostettiin esimerkiksi Shanghaissa väittämillä ”paras”, ”puhdas” ja ”erinomainen” väitteitä sen enempää perustelematta.

Kanada ja Ruotsi valppaina

Onko Suomella kilpailijoita arktisen ruuan markkinoilla? Ruotsi, Norja, Kanada? Kyllä on. Arktista argumenttia hyödynnetään muun muassa Kanadassa, mutta myös huomattavasti eteläisimmissä maissa – koska sen on huomattu lisäävän vahvoja myönteisiä mielikuvia tuotteita kohtaan.

Kiinassa Suomi, Ruotsi ja Norja niputtuvat ihmisten mielissä ”Northmost-alueeksi”, eivät yksittäisiksi maiksi. Luken tutkimusprofessori Sirpa Kurpan mielestä suomalaisten ruokaviejien kannattaa asennoitua Northmost-ajatteluun myönteisesti ja ottaa oppia esimerkiksi kanadalaisten ja ruotsalaisten rohkeasta markkinoinnista vientimaissa.

Lähteet:

Katso myös: 
Arvi-hankkeen päätösseminaari 25.10. Helsingissä 


Teksti: Hannele Mayer-Pirttijärvi, kuva: Ruokatieto Yhdistys

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Lehdistötiedotteet

Tilaa ETL:n lehdistötiedotteet suoraan sähköpostiisi tästä.