10.10.2018

Kun joulukinkku meinasi hävitä suomalaisten juhlapöydästä

kirjoittanut Marleena Tanhuanpää

Johtaja Marleena Tanhuanpää

Ruokakaupat myyvät jo ensimmäisiä joulukinkkujaan. Muutama vuosi sitten tälle suomalaisen ruokakulttuurin yhdelle kulmakivelle oli käydä huonosti.

EU:n lisäaineasetusta muutettaessa liitteessä II mainittujen, raakalihavalmisteissa sallittujen lisäaineiden listalta oli pudotettu pois fosfaatti, jota käytetään tyypillisesti harmaasuolatuissa joulukinkuissa.

Jos asetusmuutos olisi hyväksytty sellaisenaan, suomalaisten haluamia joulukinkkuja ei olisi enää voitu valmistaa. Lihayrityksille olisi koitunut valtavia taloudellisia tappioita. Kinkkujen valmistusreseptiä olisi pitänyt muuttaa, samoin pakkausmerkintöjä, jotka olisivat olleet auttamatta vanhentuneita – käynnistyyhän kinkkujen valmistus jo huhtikuussa!

Onneksi ETL:n asiantuntijat olivat hereillä ja pureutuivat muutosesitykseen pilkkuja myöten. He ryhtyivät laatimaan ripeästi poikkeushakemusta asetukseen yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. 

Hyvä keskusteluyhteys ja ajatustenvaihto viranomaisten kanssa yhdistettynä vaikuttamisosaamiseen saivat aikaan, että EU hyväksyi poikkeushakemuksen ja suomalaiset pystyvät edelleen ostamaan juhlapöytäänsä perinteisen joulukinkun.

* * *

Joulukinkkukeissi konkretisoi oivallisesti edunvalvonnan, ajan tasalla olemisen ja vuoropuhelun tärkeyttä.

Tiesitkö, että elintarvikeala on säännellyin toimiala Euroopassa? Virkamiehiltä ja poliitikoilta, jotka laativat ja hyväksyvät lait ja säädökset, vaaditaan melkoista asiantuntemusta, että sääntely olisi tarkoituksenmukaista ja toimisi hyvin.

Asiantuntemuksen lisäksi tarvitaan kuuntelemisen taitoa ja avointa ajatusten vaihtoa niiden kanssa, jotka ovat sääntelyn kohteena tai joiden arkeen sääntely vaikuttaa.

Elintarvikealalla muutos on nopeaa. Uusia raaka-aineita, valmistusteknologioita ja digitalisaation myötä esimerkiksi logistisia ratkaisuja tulee koko ajan lisää. Tuotekehitys synnyttää uudenlaisia tuotteita perinteisten tuoteryhmien välimaastoon. Muutoksessa mukana pysyminen pitää yritykset ja niiden asiantuntijat kiireisinä.

Lainlaatijoilla ja valvojilla ei luonnollisesti voi olla viimeisintä tietoa eikä kokemusta yritysten arkipäivästä. Siksi on välttämätöntä, että keskustelukanavat ovat molempiin suuntiin auki. ETL nostaa hattua elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle esimerkillisestä asenteesta ja halusta päästä jyvälle elintarvikeyritysten arjesta.

* * *

Olen työskennellyt elintarviketeollisuuden edunvalvontatehtävissä pari vuosikymmentä. Matkan varrella olen pannut merkille, että kolmea seikkaa joutuu teroittamaan lainsäätäjille sekä kotimaassa että EU:ssa.

Ensiksikin on välttämätöntä arvioida, miten muutokset vaikuttavat yrityksiin. Toiseksi muutosten pitää olla paremmin ennakoitavia ja kolmanneksi on varmistettava tarpeeksi pitkät siirtymäajat.

Yksittäisen säädöksen muuttaminen voi usein heijastua yrityksissä moneenkin asiaan, kuten raaka-aineiden hankintaan, tuotekehitykseen, tuotteiden reseptiikkaan, pakkausmerkintöihin ja markkinointiin.

Esimerkiksi pakkausmateriaalien uudistaminen on kallista. Pitkiä siirtymäaikoja tarvitaan, jotta jo tilatun pakkausmateriaalien hävikki pystytään minimoimaan.

Siirtymäajat ja lainsäädännön ennakoitavuus nousevat tyypillisesti esiin myös verolakeja säädettäessä. Suomessa eduskunta käsittelee parhaillaan ehdotusta virvoitusjuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta. Siihen on kirjattu yrityksille kohtuuttoman suuri veronkorotus ilman vaikutusten arviointia ja siirtymäaikaa.

Ennakoimattomuus ja toistuvat veronkiristykset heikentävät yritysten kykyä innovoida, investoida ja työllistää.

Jos lakiin tai asetukseen jää auki tulkinnanvaraisia kysymyksiä, tarvitaan tulkintaohjeita. Juuri nyt yritykset koko EU:n alueella odottavat hartaasti tulkintaa siitä, miten ja milloin tuotteen pääainesosan alkuperämaa pitää ilmoittaa.

Uutta asetusta aletaan soveltaa huhtikuussa 2020, mutta pakkausmerkintöjen valmistelulla olisi jo kiire. Hyvän vuoropuhelun merkitys yritysten ja lainsäätäjän kesken korostuu, jotta tulkintaohjeista saadaan mahdollisimman toimivat.

Pienenä maana Suomen etu on, että kanssakäyminen viranomaisten kanssa sujuu mutkattomasti ilman turhia pokkurointeja. ETL:ssä tiedetään, että viranomaisilla on aitoa halua tehdä työtä suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen eteen yhdessä koko ketjun kanssa. Yritysten edunvalvojana istumme heidän kanssaan samalla puolella pöytää.

- Kirjoittaja on lakeja lukeva Lucky Luke


Kuva: 123rf.com

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää